Kansainvälistä bisnestä ja kansanterveyttä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveyden suojelun toimialasta vastaava ylijohtaja, professori Juhani Eskola valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1975.


Opiskeluajoilta ovat Eskolalle ovat jääneet mieleen monet karismaattiset opettajat, kuten professorit Harald Teir, Pentti Halonen ja Erkki Kivalo, jonka pitämä kiperä suullinen tenttikään ole unohtunut.
— Muistan myös, miten hienolta tuntui kun pääsi lopulta oikeisiin töihin potilaiden pariin.

Valmistumisensa jälkeen Eskola työskenteli kolme vuotta terveyskeskuslääkärinä Pielavedellä. Nuori lääkäri sovelsi väljästi Lääkintöhallituksen tuoretta ohjekirjettä, jonka mukaan lääkäreillä ei enää ollut aikaa kotikäynteihin.
— Minusta oli tärkeää tuntea potilaideni olosuhteet, joten varasin kotikäynteihin kaksi päivää kuukaudessa, ja oli hyvin opettavaista. Pidin terveyskeskuslääkärin työstä ja erikoistuinkin ensin yleislääketieteeseen.

Lastentaudit kiinnostivat kuitenkin myös, ja niinpä Eskola erikoistui sekä lastentauteihin että lasten infektiosairauksiin.

Väitöskirjan Eskola teki professori Niilo Hallmanin ohjauksessa, mutta varsinaisesti hän pääsi sisälle tutkimuksen maailmaan tehdessään rokotetutkimusta Kansanterveyslaitoksella professori Pirjo Mäkelän johdolla. Vuonna 1996 Eskola nimitettiin KTL:n tutkimusprofessoriksi.

— 1990-luvun lopulla pääsin viettämään sapattivuotta Lontoon Imperial Collegen vierailevana professorina. Tavoitteeni oli perehtyä siellä molekyylilääketieteelliseen tutkimukseen, ja päädyin ryhmään, joka oli täynnä nuoria ja nälkäisiä tutkijoita. Se oli antoisa ajanjakso.

Tärkeintä on halu oppia

— En ole oikeastaan suunnitellut uraani, olen vain tarttunut eteen tulleisiin tilaisuuksiin, Eskola sanoo.
Eikä hän jättänyt tarttumatta tilaisuuteen silloinkaan, kun hänelle 2000-luvun alussa tarjottiin lääketieteellisen johtajan paikkaa kansainvälisessä lääkeyrityksessä. Asemapaikka oli Ranska, mutta johdettavia tutkimusyksiköitä oli kymmeniä eri puolilla maailmaa.

—Tietenkin se oli kovaa kansainvälistä bisnestä, ja tutkimuksen päämäärä oli kaupallinen tuote. Tähtäimessä oli kuitenkin samalla sellaisten rokotteiden kehittämiseen, joista olisi maailmanlaajuista hyötyä. Johtamani projektit olivat mielekkäitä ja resursseja oli riittävästi.  

Eskola muistuttaa, että lääkekehittely on mahdollista vain akateemisten tutkijoiden ja yritysten yhteistyönä.
— Kunhan pelisäännöt ovat selvät, asiassa ei ole mitään arveluttavaa.

Eskola on ehtinyt tähänastisen uransa aikana myös arvioida Suomen valmistautumisstrategian biologisten uhkatilanteiden varalta sekä luoda Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategian. KTL:n ja Stakesin yhdistymisen jälkeen hänet nimitettiin uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyden suojelun toimialasta vastaavaksi ylijohtajaksi.

— Olen iloinen siitä, että en ole jämähtänyt paikalleni vaan olen päässyt kokemana monia eri puolia lääketieteeseen liittyvästä työstä. Yksi lääkäriksi opiskelevan tärkeimpiä ominaisuuksia onkin halu ja kyky opetella jatkuvasti uutta.

 

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen