TERVEYDENHUOLTO

Vastuuhenkilö: prof. Mats Brommels
HY, kansanterveystieteen laitos
PL 41, 00014 Helsingin yliopisto
(käyntiosoite: Kytösuontie 9)
Puh. 191 27558, mats.brommels@helsinki.fi

Koulutusohjelman yleiskuvaus

Terveydenhuollon koulutusohjelman pituus on 5 vuotta. Siihen sisältyy 6 kuukauden terveyskeskuspalvelu, 1 vuotta 6 kuukautta runkokoulutusta ja 3 vuotta eriytyvää koulutusta.

Terveydenhuollon erikoisalan (public health medicine) kohteena on väestön terveys ja sen edistäminen. Se hankkii tieteellisen menetelmin tietoja väestön terveyteen vaikuttavista tekijöistä, niihin vaikuttamisen keinoista, keinojen vaikuttavuudesta sekä niiden soveltamisesta erilaisin toimenpitein yhteiskunnan eri lohkoilla, terveydenhuolto mukaan lukien. Hankittua tutkimustietoa sovelletaan väestön terveyspalvelujen tarpeen arviointiin, terveydenhuollon suunnitteluun, johtamiseen ja arviointiin sekä toimintaan, jonka erityisenä tavoitteena on terveyden edistäminen ja suojelu sekä sairauksien ennaltaehkäisy. Tärkeimmät toiminta-alueet ovat terveydenhuollon tutkimus, hallinto ja johtaminen sekä kansanterveystyö, viimeksi mainitun osana ympäristöterveydenhuolto.

Koulutusohjelma muodostuu runkokoulutuksesta, joka suoritetaan terveydenhuoltojärjestelmän piirissä, ja eriytyvästä koulutuksesta, joka suoritetaan yliopiston laitoksessa tai siihen verrattavissa olevassa tutkimuslaitoksessa sekä koulutukseen soveltuvassa terveydenhuollon tutkimus-, suunnittelu-, hallinto- tai johtamistehtävässä. Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään vähintään 2–5 tuntia viikossa.<%0>

Tavoitteet

1.Väestön terveydentilan ja terveyspalvelujen tarpeen arviointi
Tuntea väestön terveydentila ja sen kehitys, terveyteen vaikuttavat tekijät ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologia
Tuntea epidemiologisia, tilastotieteellisiä ja terveydentilan mittaamisen menetelmiä ja osata käyttää niitä terveyspalvelujen alueellisen ja sairausryhmäkohtaisen tarpeen arvioimiseen (health needs assessement)
Tuntea terveyttä koskevat rekisterit ja tietojärjestelmät ja osata käyttää niitä tietoteknisiä työvälineitä hyödyntäen

2. Ehkäisevä terveydenhuolto
Tuntea kansansairauksien ehkäisyn ja varhaisen toteamisen mahdollisuudet ja menetelmät
Tuntea terveyden edistämisen teorioita ja menetelmät
Tuntea ympäristötekijöiden merkitys väestön ja yksilöiden terveydelle
Tuntea viranomaisten terveysvalvontaa ja -suojelua koskevat tehtävät ja terveysvaarojen torjunta
Osata suunnitella, toteuttaa ja arvioida sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen hankkeita
Osata paikallisten epidemioiden selvittämisen perusteet

3. Terveyspolitiikka ja palvelujärjestelmä
Tuntea kansallinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ja sen painotukset ja priorisointi
Tuntea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja sen toiminta
Tuntea terveydenhuoltotutkimuksen ja terveystaloustieteen menetelmiä ja osata käyttää niitä toimintakäytäntöjen, terveyspalvelujen ja terveydenhuoltojärjestelmien arvioinnissa, vertailussa ja kehittämisessä
Tuntea terveydenhuoltoa koskevat rekisterit ja tietojärjestelmät ja osata analysoida terveydenhuoltoa kuvaavia tietoja epidemiologian ja tilastotieteen menetelmin
Tuntea ja osata käyttää erilaisia terveyspolitiikkaan ja terveydenhuollon toimintaan vaikuttamisen keinoja
Tuntea kansainvälinen yhteistyö terveydenhuollon alalla
Osata suunnitella, toteuttaa ja arvioida palvelujen kehittämishankkeita

4. Hallinto ja johtaminen
Tuntea sosiaali- ja terveyslainsäädäntö sekä julkisen hallinnon normit ja päätöksentekoprosessi
Tuntea terveydenhuolto-organisaation ja sen johtamisen erityispiirteet
Osata johtaa moniammatillista terveydenhuollon yksikköä

5. Oman työn hallinta ja kehittäminenOsata systemaattisesti arvioida ja kehittää omaa ammatillista osaamista ja toimintaa
Osata toimia alan asiantuntijana, esimiestehtävissä, kouluttajana ja vaikuttajana

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

Terveyskeskuspalvelu (6 kk)

Runkokoulutus (1 v 6 kk)

Runkokoulutus on yhteinen työterveyshuollon ja yleislääketieteen koulutusohjelmien kanssa. Runkokoulutuksen tavoitteena on perehdyttää erikoistuva terveydenhuoltojärjestelmään. Koulutus suoritetaan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon laitoksen lääkärin tehtävässä tai koulutukseen soveltuvassa suunnittelu- tai hallintotehtävässä. Ao. tehtävään erikoistuva hakee koulutussuunnitelmansa pohjalta ottaen huomioon tiedekunnan tekemät koulutuspaikkasopimukset. Tutkimustyön hyväksymisessä runkokoulutuksen osittaiseen korvaamiseen noudatetaan valtakunnallista suositusta.

Eriytyvä koulutus (3 v)

Koulutus suoritetaan yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa tai siihen verrattavissa olevassa tutkimuslaitoksessa sekä koulutukseen soveltuvassa terveydenhuollon tutkimus-, suunnittelu-, hallinto- tai johtamistehtävässä. Koulutuksesta vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopiston laitoksessa tai siihen verrattavissa olevassa tutkimuslaitoksessa.

Eriytyvän koulutuksen tavoitteena on ohjata ja tukea erikoistuvaa hänen hankkiessaan erikoisalan keskeisen sisältö- ja menetelmäosaamisen ja sen soveltamisvalmiuden.

Kouluttajat ja koulutuspaikat ks. http://www. ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (220 tuntia)

Erikoisalan luonteesta johtuen teoreettinen kurssimuotoinen koulutus muodostaa huomattavan osan annettavasta koulutuksesta. Erikoistuva laatii yhteistyössä ohjaajan kanssa yksilöllisen suunnitelman, jonka tulee sisältää vähintään 30 tuntia kaikista alla luetelluista osaamisalueista. Yksittäisten kurssien valinnassa sallitaan pitkälle menevä valinnanvapaus, mm. siten että ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan hyväksyä korvaamaan kurssimuotoista koulutusta. Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kokonaislaajuus on 220 tuntia ja siihen sisältyy 30 tuntia pakollista johtamis- ja hallinnon koulutusta.

Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen koulutustilaisuuksiin voi sisältyä kuulusteluja, yksilöllisiä projektitöitä tai ryhmätöitä, joilla arvioidaan oppimistuloksia. Laitoksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa kerätään järjestelmällinen osallistujapalaute.

Osaamisalueet (vähintään 30 tuntia teoreettisia opintoja kustakin)
Väestön terveydentilan ja terveyspalvelujen tarpeen arviointi
Ehkäisevä terveydenhuolto
Terveyspolitiikka ja palvelujärjestelmä
Hallinto ja johtaminen

Oppimisprosessin suunnittelu, seuranta ja arvioinnin välineet

Koulutusohjelmaan hyväksymisen yhteydessä koulutuksen vastuuhenkilö nimeää erikoistuvalle henkilökohtaisen ohjaajan, jonka toivotaan olevan sama koko erikoistumisen ajan. Erikoistuva laatii erikoistumisen alussa yhteistyössä ohjaajan kanssa yksilöllisen koulutussuunnitelman portfolion muotoon. Suunnitelmaan sisällytetään mm. erikoistuvan yksityiskohtaiset oppimistavoitteet, runko- ja eriytyvän koulutuksen alustavat suunnitelmat palveluineen ja kurssimuotoisine teoriakoulutuksineen. Koulutuksen vastuuhenkilö hyväksyy yksilöllisen koulutussuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan yhteistyössä ohjaajan kanssa sekä vuosittain tapaamisessa koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Alan kouluttajat toimivat yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa tai muussa koulutuspaikassa. He vastaavat koulutusedellytysten toteutumisesta koulutuspaikassa ja erikoistuvan oppimisen ja osaamisen arvioinnista vähintään vuosittain. Arviointiin liittyy myös koulutuspaikkojen arviointi.

Valtakunnallinen kuulustelu

Kirjat (viimeisin painos)
1.Holland W.W., Detels R. & Knox G.: Oxford textbook of public health (Oxford Univ Press)
tai
Last J.M. (Ed.): Maxcy-Rosenau: Public health and preventive medicine (Appleton-Century-Crofts)
2. Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J., Tola S. & Torstila I (toim.): Vakuutuslääketiede (Duodecim)
3. Aromaa E., Koskinen S. & Huttunen J. (toim.): Suomalainen terveys 2000 (Edita)
4. Downie R.J., Fyfe C. & Tannahill A.: Health promotion, models and values (Oxford University Press)
5. Hennekens C.H. & Buring J.E.: Epidemiology in medicine (Little, Brown Co)
tai vastaava esim.
Hernberg S.: Epidemiologia ja työterveys (Työterveyslaitos)
6. Koskenvuo K. & Vertio H. (toim.): Sairauksien ehkäisy (Duodecim)
7. Koskenvuo K. (toim): Lääkärintyö ja laki (Duodecim)
8. Mussalo-Rauhamaa H. & Jaakkola J.J.K. (toim): Ympäristöterveyden käsikirja (Duodecim)<%0>
tai vastaava esim
Pönkä A. (toim): Terveyden suojelu (Suomen ympäristöterveys)
9. Sintonen H., Pekurinen M., Linnakko E.: Terveystaloustiede (WSOY)
10. Sosiaali- ja terveyskertomus (Sosiaali- ja terveysministeriö, talous- ja suunnitteluosasto http://www.stm.fi)
11. Øvretveit J.: Evaluating health intervention (Open University Press)

Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet)
1. Journal of Epidemiology and Community Health
2. European Journal of Public Health
3. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
4. Suomen Lääkärilehti

Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö soveltuvin osin, esim. www.finlex.fi tai Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö (Lakimiesliiton
Kustannus)