Palveluiden laskeminen

Pysyväismääräykset

Erikoislääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat Suomen lääketieteellisten tai lääketieteellistä opetusta antavien tiedekuntien yhteisesti sopimia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia tiedekuntia, erikoisaloja ja kaikkia erikoistuvia. Pysyväismääräykset sisältävät myös palvelujen hyväksymiseen vaikuttavia ohjeita ja sääntöjä.

• Pysyväismääräykset erikoislääkärikoulutus
• Pysyväismääräykset erikoishammaslääkärikoulutus

Palvelujen laskenta

Palveluja ja niiden hyväksymistä koskevat yksityiskohtaiset säädökset löytyvät yllämainittujen pysyväismääräysten kohdasta 5.1.1.(erikoislääkärikoulutus) ja 4.1.1 (erikoishammaslääkärikoulutus).

Palveluita koskevat erikoisalakohtaiset koulutusvaatimukset on selvitetty koulutusohjelmakuvauksissa.

Poissaolojen vaikutuksista palvelujen laskemisessa on tiivistelmä ohessa.
Huom! Palvelutodistuksiin on aina pyydettävä merkintä poissaoloista ja keskeytyksistä tai maininta siitä että niitä ei ole.

Palveluksi lasketaan kokonainen kalenterivuosi ja kokonainen kalenterikuukausi (tai muu 30 päivän yhtämittainen jakso).

Palveluita voidaan laskea hyväksi vain siihen päivämäärään asti, mihin todistus on päivätty. (Jos työsuhde on ollut esim. 1.1.2010-31.1.2010, mutta todistus on päivätty 15.1.2010, lasketaan palveluita vain ajalta 1.-15.1.2010)

LL-tutkinnon jälkeisestä laillistuspäivästä alkaen voi hyväksyttää palveluita tutkintoon. Opinto-oikeuden myöntämispäivämäärä kertoo sen, minkä vuoden vaatimusten mukaan suoritat tutkintoa.

 

Erikoishammaslääkärikoulutus:

Palveluita voi hyväksyttää HLL-tutkinnon jälkeen seuranneesta laillistuksesta lähtien, kuitenkin ottaen huomioon seuraavan pysyväismääräysten tekstin:

"Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista suoritettu palvelu voidaan tapauskohtaisesti hyväksilukea tutkintoon kuuluvaksi palveluksi. Päätöksen aikaisempien palveluiden hyväksilukemisesta tekee koulutusohjelman vastuuhenkilö palveluiden sisällön perusteella.
Erikoishammaslääkärikoulutuksesta annetun asetuksen (316/2003) mukaisesti yliopisto voi hyväksyä terveyskeskuksessa suoritettavaksi käytännön koulutukseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1179/2002) tarkoitetun terveyskeskuksen hammaslääkärin tehtävissä suoritetun käytännön palvelun tai sitä vastaavan aiemman terveyskeskuksessa suoritetun palvelun.

Erikoishammaslääkäritoimikunta on tehnyt periaatepäätöksen 25.2.2009 pidetyssä kokouksessa, ettei kolmen vuoden koulutusohjelmissa erikoistumista edeltävää kahden vuoden palvelusvaatimusta eikä täyslaillistuksen saamiseksi suoritettua yhdeksän (9) kuukauden terveyskeskuspalvelua hyväksilueta tutkintoon. Kuusivuotiseen suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä yhdeksän (9) kuukauden terveyskeskuspalvelu, joka on tehty ennen erikoistumisen aloittamista täyslaillistuksen saamiseksi. Päätöksen palvelun hyväksymisestä tekee koulutusohjelman vastuuhenkilö."

Palveluiden laskemisessa voit hyödyntää laskuria.

 

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:

• vuosilomapäivät
• lomarahavapaat
• säästövapaat (palkalliset)
• aktiivivapaat
• päivystysvapaat
• täydennyskoulutus (työn edellyttämä/palkallinen)
• ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:

• sairausloma (palkallinen)
• tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
• pakottavat perhesyyt
• äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa
• opintovapaalain mukainen opintovapaa
• opiskelu (palkaton)

Huom! Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Kuukausi lasketaan hyväksi siihen koulutusosioon, minkä aikana vapaa on pidetty. Äitiys, isyys- ja vanhempainvapaata ei voi laskea hyväksi tutkintoon, mikäli virkamääräys ei ole ollut voimassa.

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:

• yksityisasia (palkaton)
• virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
• sairausloma/palkaton
• hoitovapaa (palkaton)
• vuorotteluvapaa (palkaton)

Tutkimus

Erikoisalan koulutukseen voidaan hyväksyä enintään 6 kuukautta päätoimisena (palkallisena) tutkijana toimimista, joka on erikoisalaan liittyvää ja vastuuhenkilön puoltamaa. Tutkimustyö lasketaan siihen koulutusosioon (keskussairaala tai yliopistosairaala tai muu yliopistosairaalan ulkopuolella tehty tutkimus, esim. yliopisto), missä tutkimustyö on tosiasiallisesti tehty. Tutkimuksesta on esitettävä erillinen todistus (tutkimuksen aihe, aika, tutkimuksen vastuuhenkilö). Koulutuksen vastuuhenkilö voi erikoistapauksissa hyväksyä tutkimusta enemmänkin, mutta korkeintaan yhden vuoden.

Osa-aikainen palvelu

Asetuksen mukaan erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus suoritetaan ensisijaisesti koko-päivätyössä. Koulutusohjelman vastuuhenkilön harkinnan mukaan voidaan koulutukseen hyväksyä myös osa-aikaista palvelua, jos osa-aikainen palvelu on viikoittain vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusta. Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee.

Osa-aikaisesta palvelusta tulee sopia etukäteen koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa mikäli yli puolet koulutuksesta suoritetaan osa-aikaisena. Osa-aikainen palvelu on kuitenkin oltava viikoittain vähintään 50 % kokopäiväisestä palvelusta (vähintään 18.5 tuntia/viikko).

Tarkat ohjeet löytyvät pysyväismääräysten kohdasta 5.1.1.(erikoislääkärikoulutus) ja 4.1.1.(erikoishammaslääkärikoulutus).

 

2011-03-30