Psoriaasi on paljon muutakin kuin ihon sairaus

Mitä pidemmälle tutkijat ovat edenneet psoriaasin tautimekanismien selvittämisessä, sitä selvemmäksi on käynyt, että iho-oireet ovat vain osa taudin kokonaiskuvasta.

Psoriaasilla on yhtymäkohtia moniin yleisiin tulehdustaustaisiin sairauksiin, ja vaikean psoriaasin on havaittu olevan myös sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä.

Psoriaasin geenitaustaa tutkitaan innokkaasti, mutta palapeli on vielä pahasti kesken. Tähän mennessä on löydetty yhdeksän psoriasikseen liittyvää geenialuetta. Yksi näistä on kromosomissa 1 sijaitseva PSORS4-alue, jolla sijaitsee useita ihon pintakerroksen solujen erilaistumista sääteleviä geenejä. Professori Ulpu Saarialho-Keren johtaman ryhmän äskettäin julkaisema tutkimus vahvisti olettamusta siitä, että tällä alueella sijaitsee tärkeitä psoriaasin alttiusgeenejä.

Vahvin yhteys psoriaasiin havaittiin tietyillä peptidoglykaanien tunnistus-proteiinigeenien – PGLYRP-geenit – ryhmään kuuluvilla geenimuodoilla. ”Yhteys samalle geenialueelle on aikaisemmin havaittu amerikkalaistutkimuksessa, ja nyt osoitimme sen 400 suomalaisen psoriaasipotilaan aineistossa”, Saarialho-Kere kertoo.

Lääkärit ovat tienneet jo kauan, että muun muassa angiinaa aiheuttava streptokokki-infektio usein toimii psoriaasin laukaisijana tai pahentajana, mutta syytä tähän ei ole tunnettu. Saarialho-Keren tutkimuksen myötä yhdistävän mekanismin löytyminen saattaa olla entistä lähempänä.

PGLYRP-geenien tuottamat proteiinit tunnistavat esimerkiksi angiinaa aiheuttavan streptokokin pintarakenteissa esiintyviä peptidoglykaaneja ja näin vaikuttavat immuunipuolustuksen käynnistymiseen. Jos angiinaan sairastunut kantaa perimässään virheellistä tunnistusproteiinia tuottavia PGLYRP-geenimuotoja, seurauksena voi olla liian raju tai väärin suuntautunut T-solu-välitteinen puolustusreaktio, joka johtaa ihon tulehdusmuutoksiin ja lopulta psoriaasin puhkeamiseen.
”On kiinnostavaa, että myös yksi Crohnin taudin alttiusgeeneistä on peptidoglykaanien tunnistusmolekyyli”, Saarialho-Kere huomauttaa.

Hän muistuttaa kuitenkin , että kysymyksessä on suhteellisen pienessä aineistossa tehty tutkimus, jonka tulokset ovat vasta viitteellisiä. ”Toivomme, että nämä tulokset toistetaan genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa kansainvälisissä väestöaineistoissa."

Saarialho-Keren tutkimustyöllä on selvä tavoite: parempi hoito potilaille. "Psoriaasin taustalla on erilaisia alttiusgeeniyhdistelmiä, joten myös ympäristötekijöiden merkitys on eri potilailla erilainen. Sairauden alatyyppien tunnistaminen auttaisi kehittämään potilaille yksilöllisempiä ja tehokkaampia hoitoja, neuvontaa elintavoissa ja kenties myös täsmälääkkeitä", hän sanoo.

Suomalaisista noin kolme prosenttia sairastaa psoriaasia, ja heistä vajaa kolmannes sen vaikeampaa muotoa Vaikea psoriaasi heikentää potilaan elämänlaatua samassa määrin kuin vaikea diabetes tai jotkut syöpäsairaudet, ja se lyhentää potilaiden elinikää 3,5 – 4 vuotta. Yli kymmenellä prosentilla potilaista on niveltauti, ja vaikeaan psoriaasiin liittyy myös riski tulehduksellisiin suolistosairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
”Kysymys ei siis tosiaankaan ole vain kosmeettisesta haitasta”, Saarialho-Kere painottaa.

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen