Miksi meidän pitää nukkua?

Uni säätelee ihmisen sisäisen tilan tasapainoa, ja nukkuminen on ihmiselle niin kuin eläimellekin kirjaimellisesti elintärkeää.

Normaali aikuisen unen kesto, ja samalla myös optimaalinen aikuisen ihmisen unen määrä, on 7-8 tuntia yössä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi valvottu yö heikentää ihmisen toimintakykyä yhtä paljon kuin 3-5 annosta alkoholia, ja jo kahden tunnin unen väheneminen yössä heikentää seuraavan päivän toimintakykyä kolmanneksella.

Ilmeisin seuraus liian vähäisestä unesta on väsymyksen tunne ja kasvava nukahtamisen tarve. Seuraukset ovat harmittomia, jos ihminen on turvallisessa ympäristössä, mutta tilanne muuttuu dramaattisesti silloin, kun ihminen on vaikkapa auton ratissa tai vastuussa ydinvoimalan turvallisuudesta. Suuret katastrofit ovat usein tapahtuneet varhaisten aamutuntien aikana – esimerkkeinä vaikkapa Tsernobyl, Bhopal ja Waldon Exxon. Joissakin tapauksissa vastuussa olleen henkilön väsymystä on pidetty osasyynä tapahtuneeseen.

Unen puute vaikeuttaa uusien asioiden omaksumista ja asioiden muistamista, ja huonosti nukutun yön jälkeen moni tuntee itsensä ärtyneeksi ja alakuloiseksi. Äskettäin julkaistu laaja suomalaistutkimus viittaa siihen, että univaikeudet altistavat depressiolle.

Autonominen hermojärjestelmä, joka säätelee muun muassa sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta, on herkkä terveyden mittari. Pitkittyneen hereillä olon on havaittu nostavan sekä sydämen lyöntitiheyttä että verenpainetta.  

Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin unen vähenemisen fysiologisia vaikutuksia terveillä nuorilla miehillä, joiden unen määrää vähennettiin neljä tuntia viitenä peräkkäisenä yönä.  Unen puute lisäsi verenpaineen ja sydämen lyöntitiheyden vaihtelua, ja lisäksi sydän- ja verisuonisairauksiin yhteydessä olevat immunologiset markkerit lisääntyivät.

Eläinmallissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että myös immuunijärjestelmä tarvitsee riittävästi unta voidakseen toimia tehokkaasti. Dramaattisin osoitus unen vähyyden vaikutuksesta immuunijärjestelmään osoitettiin kokeissa, joissa kaksi viikkoa ilman unta olleet jyrsijät alkoivat kuolla normaalisti harmittoman bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen - mikä viittaa immuunijärjestelmän romahtamiseen.

Unen merkityksestä immuunijärjestelmän toiminnalle kertoo myös koe, joissa terveitä vapaaehtoisia koehenkilöitä rokotettiin influenssaa ja hepatiitti A:ta vastaan joko normaalin unen tai rajoitetun unen jälkeen. Kun vasta-aineet mitattiin verestä kahden viikon kuluttua rokotuksesta, todettiin vasta-aineiden määrän olevan 20 – 30 prosenttia matalampi niillä henkilöillä, jotka olivat kärsineet unen vähäisyydestä rokottamisen aikaan. Koe osoittaa selvästi, että unen rajoittaminen häiritsee immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

On ilmeistä, että unen puutteella on haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja että nämä vaikutukset eivät suuntaudu pelkästään aivotoimintaan, vaan myös kehon muihin fysiologisiin toimintoihin. Tutkimus tällä alueella on alkanut vasta äskettäin, mutta jo nyt näkemykset unen merkityksestä terveydelle ovat muuttuneet nopeasti.

Tulevaisuudessa terveyskasvatuksen yleisiin ohjeisiin voisikin terveellisen ruokavalion ja liikunnan lisäksi lisätä ohjeet riittävän ja hyvänlaatuisen unen saavuttamiseksi.

Dosentti Tarja Stenberg
Biolääketieteen laitos, Helsingin yliopisto

Tiivistelmä dosentti Tarja Stenbergin pitämästä esityksestä The Many Aspects of Sleep -symposiumin tiedotustilaisuudessa 24.9. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön järjestämä kansainvälinen unitutkijoiden symposium pidettiin 24. – 26.9.2009 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa.