Biostatistikko paloittelee tietomassan hyötykäyttöön

— Monet eivät käsitä sitä, että molekyylilääketieteessä käsitellään yhtä suuria datamääriä kuin hiukkasfysiikassa. Siksi tarvitaan sekä valtavan suurta tietojenkäsittelykapasiteettia että niitä, jotka osaavat noita tietomassoja tulkita, sanoo biostatistiikan professori Juni Palmgren.

Kun Juni Palmgren 18-vuotiaana aloitti matematiikan ja tilastotieteen opiskelun Helsingin yliopistossa, hän ei aavistanut päätyvänsä ennen pitkää lääketieteellisen tutkimuksen pariin. Suunta selkiytyi kuitenkin jo väitöskirjaa valmistellessa.

— Halusin päästä soveltamaan metodologista osaamistani uudella tavalla, ja lääketiede tuntui kiinnostavalta. Niinpä lähdin vuonna 1985 biostatistikoksi syövän ehkäisyä tutkivaan SETTI-projektiin, jossa työskentelinkin sitten kymmenen vuotta.
Projektissa pyöritettiin valtavia tutkimusaineistoja, ja biostatistiikan osaamiselle oli totisesti kysyntää.

Puolentoista vuoden työskentely Yhdysvalloissa vahvisti Palmgrenin näkemystä siitä, että lääketieteellisessä tutkimuksessa kaivattiin kipeästi biostatistiikan osaajia.

— Mielestäni ainoa tapa tuottaa tämän alan osaajia on luoda tutkimusryhmiä, joissa matemaatikot ja tilastotieteilijät voivat tehdä väitöstutkimusta omalta alaltaan ja samalla osallistua lääketieteelliseen tutkimukseen.

Sellaista tutkimusryhmää Palmgren oli Suomessa jo käynnistelemässä, kun hänet vuonna 1997 valittiin biostatistiikan professoriksi Tukholman yliopistoon. Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin myös Karoliinisen instituutin vierailevaksi professoriksi. Siellä hän on toteuttanut visionsa biostatistiikan osaajia tuottavasta tutkimusryhmästä:

— Karoliinisen instituutin biostatistiikan ryhmään tulee eri puolilta maailmaa tutkijoita ja opiskelijoita, joilla on matematiikan tai tilastotieteen tutkinto. Heitä yhdistää kiinnostus biolääketiedettä kohtaan, ja meillä he pääsevät soveltamaan metodologista osaamistaan ja kehittämään uusia tilastollisia metodeja ja välineitä.

Palmgren huomauttaa, että biostatistikkojen osaamista tarvitaan aina tutkimuksen suunnitteluvaiheesta lopputulosten analysointiin.
 — He eivät ole avustajia, jotka tulevat ja tekevät pyydettäessä temppunsa, vaan he ovat tutkijoina mukana koko prosessissa.
 
Täydellinen ajoitus

Vuoden 2011 alussa professori Palmgren aloittaa neljävuotiskautensa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopiston FiDiPro-professorina. Nimitys vahvistaa Karoliinisen instituutin ja FIMMin yhteistyötä entisestään.

— FIMMin ja Karoliinisen instituutin aineistot ja osaamiset täydentävät toisiaan loistavasti, ja toivon, että jollain tavalla saamme myös Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen mukana yhteistyöhön, Palmgren sanoo.

— Tavallaan tässä ympyrä sulkeutuu, kun palaan yliopistoon, josta olen urani aloittanut.

FiDiPro-professuuri osui Palmgrenin mukaan erittäin hyvään ajankohtaan senkin takia, että parhaillaan on käynnistymässä kattavan eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen: tavoitteena on harmonisoida paikalliset, kansalliset ja euroopanlaajuiset tutkimusinfrat siten, että niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

— Tutkijatkin ymmärtävät jo, että jokaisella ei voi olla kaikkia laitteita omassa kellarissaan, vaan tarvitaan yhteistyötä. On tärkeää olla mukana tämän järjestelmän rakentamisessa, ja joissakin asioissa pohjoismaiden kannattaa toimia yhdessä, sanoo Palmgren, joka muun ohessa toimii tutkimuksen infrastruktuurialueen pääsihteerinä Ruotsin Vetenskapsrådetissa (Swedish Research Council).

Ammatillisten tekijöiden lisäksi Palmgrenia vetävät Helsinkiin myös henkilökohtaiset syyt:
— Tyttäreni asuu perheineen Helsingissä, ja lapsenlapset ovat upea juttu!

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: FIMM / Gary Wornell