Elimistö sopuun itsensä kanssa

. — Sitä on vähän vaikea selittää, professori Matija Peterlin vastaa kysymykseen, mitä hän tekee Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa.

Matija Peterlin on tunnettu AIDS-tutkija ja lääketieteen, mikrobiologian ja immunologian professori Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Helsingin yliopiston vierailevaksi professoriksi Peterlin päätyi Finland Distinguished Professor -ohjelman kautta.

Peterlin selvittää, miten entsyymi nimeltä rna-polymeraasi liikkuu geeniä pitkin.

— Se on olennainen tekijä muun muassa elimistön omien proteiinien synteesissä ja HI-viruksen kopioitumisessa solujen sisällä. Se liittyy myös autoimmuunisairauteen nimeltä APECED, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.

APECED-taudin syy on mutaatio AIRE-geenissä, jonka suomalaiset tutkijat löysivät 1990-luvulla. AIRE-geenin tuottama proteiini ohjaa T-soluja, jotka auttavat elimistöä erottamaan omat solut vieraista taudinaiheuttajista.

— Autoimmuunisairauksissahan ongelma on se, että ihmisen oma elimistö hyökkää itseään vastaan, Peterlin huomauttaa.

Matija Peterlin ei päätynyt tutkijaksi sattumalta. Hän isänsä Anton Peterlin oli slovenialainen fyysikko, joka opiskeli ennen toista maailmansotaa Berliinissä ja palasi Ljubljanaan perustamaan maansa ensimmäisen fysiikan tiedekunnan. Äiti oli saksalainen matemaatikko ja fyysikko.

Peterlin syntyi vuonna 1947 Sloveniassa, mutta perhe muutti isän professuurien perässä ensin takaisin Saksaan ja sitten Yhdysvaltoihin.

— Opiskelin lääkäriksi Duke-yliopistossa, väittelin Harvardissa ja tein suurimman osan harjoittelustani Stanfordissa. Sieltä minut pyydettiin professoriksi San Franciscoon vuonna 1981.

Suvun akateemiset perinteet ovat siis vahvat. Matija Peterlinin omat pojat ovat kuitenkin kiinnostuneet myös urheilusta: Sebastian opiskelee Stanfordissa mutta on maajoukkuetason soutaja. Anton taas pelaa jalkapalloa Englannin valioliigassa, Evertonissa. Isä uskoo hänen hakevan kuitenkin vielä lääketieteelliseen.

— Luulen... tai toivon niin, hän naurahtaa.

”Täällä on hyvä tehdä tiedettä”

Peterlin tuli Suomeen tammikuussa 2009 viideksi vuodeksi, osa-aikaisesti. Hänellä on laboratoriot Kaliforniassa, Sloveniassa ja Brasiliassa, ja uusin on nyt rakentumassa Haartman-instituuttiin. Keniassa hän käynnistelee AIDSin diagnosointiin liittyvää tutkimusta.

— Olen yllättynyt, miten hyvä Suomessa on tehdä tiedettä. Tunnen muutamia suomalaisia huippututkijoita eri puolilta maailmaa enkä aivan ymmärrä, miksi he eivät asu täällä. Täällä tiedettä tuetaan ja arvostetaan, ja ihmisten koulutustaso on todella korkea, Peterlin kehuu.
Hän myöntää, että lääketeollisuus on Suomessa vähän lapsenkengissä, vaikka potentiaalia kyllä löytyy. Peterlinin oma tutkimusryhmä on saanut useita geenien transkriptioon liittyviä patentteja. Suomalaiset yrittävätkin oppia häneltä, kuinka perustutkimuksessa tehtyjä löytöjä voitaisiin hyödyntää hoidoissa ja kaupallistaa.

Peterlinin kutsui Helsinkiin virologian professori Kalle Saksela. Peterlin toi mukanaan Kaliforniasta kaksi tohtoritutkijaa ja yhden väitöskirjantekijän, ja tarkoitus on, että tutkijavaihtoa syntyy myös toiseen suuntaan.

 

Teksti: Jouni Tikkanen
Kuva: Veikko Somerpuro