Tupakointi näkyy jo nuorten suussa

Kotkalainen hammaslääkäri Anna Maria Heikkinen joutui terveyskeskustyössään huomaamaan, miten tupakan jäljet näkyivät jo teini-ikäisten nuorten suun ja hampaiden terveydessä. Asia askarrutti häntä siinä määrin, että siitä kehittyi väitöstutkimuksen aihe.

Anna Maria Heikkisen väitöstilaisuus Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella 21.10.2011. Vas. vastaväittäjä, professori Matti Knuuttila, Anna Maria Heikkinen ja kustos, professori Jukka H. Meurman

Kotkassa asuva perheellinen terveyskeskushammaslääkäri saattoi ajatella väitöstutkimuksen tekemistä vain kliinisen työn ohella. Tähän löytyi mahdollisuus Helsingin yliopiston Akateeminen terveyskeskus -koulutusohjelman puitteissa.

— Käytännön työn ja tutkimuksen sovittaminen jouhevasti yhteen ei aina ollut helppoa, mutta työnantaja oli joustava, Anna Maria Heikkinen kertoo.

— Sain hyvää ohjausta tutkimuksen tekemiseen, ja koulutusohjelman kautta tutustuin myös muihin vastaavassa asemassa oleviin tutkijoihin, mikä oli hyvin tärkeää.

Heikkinen halusi tutkia, millä tavalla tupakointi vaikutti 15 – 16-vuotiaiden nuorten suunterveyteen ja samalla etsiä keinoja, joilla nuoria saataisiin luopumaan tupakasta.

Tutkimukseen osallistui 501 kotkalaisnuorta, joista 127 tupakoi.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista noin viidellätoista prosentilla havaittiin hampaiden kiinnityskudossairaus; tupakoivilla sairautta esiintyi kuitenkin selvästi enemmän kuin muilla. Tupakoivilla pojilla oli myös enemmän kariesta kuin ei-tupakoivilla, ja he harjasivat hampaitaan harvemmin kuin tupakoimattomat.

— Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, ettei hampaiden harjaaminenkaan poistanut tupakoinnin haitallisia vaikutuksia, Heikkinen kertoo.

Tupakoivat nuoret satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen ryhmä sai tupakkavalistusta hammaslääkäriltä, toinen kouluterveydenhoitajalta ja kolmas vain valistuslehtisen. Kolme kuukautta myöhemmin näiltä nuorilta kysyttiin uudelleen tupakoinnista, ja heitä pyydettiin myös arvioimaan omaa riippuvuusastettaan.

Paras ystävä voi vaikeuttaa lopettamista

Neljätoista nuorta – 19 prosenttia tutkimukseen osallistuneista – oli lopettanut tupakoinnin saamansa valistuksen jälkeen.

Parhaalla ystävällä oli suuri vaikutus siihen, jatkoiko nuori tupakoimista vai lopetti.

— Tupakoiva paras ystävä teki lopettamisesta seitsemän kertaa vaikeampaa kuin tupakoimaton, Heikkinen kertoo.

Myös vahva nikotiiniriippuvuus vaikeutti huomattavasti tupakoinnin lopettamista; vahvasti riippuvaisista vain kolme pystyi lopettamaan.

Kolmas lopettamiseen vaikuttava tekijä oli nuoren vuorokausityyppisyys: aamuvirkut lopettivat tupakoinnin todennäköisemmin kuin iltavirkut.

Heikkisen väitöstutkimuksen aihe syntyi suoraan omasta arjen työstä, ja hänelle on ollut tärkeää, että myös tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännön työhön:

— Kotkassa alle 18-vuotiailta nuorilta kysytään säännöllisesti tupakoinnista, ja tupakoivat nuoret ohjataan suuhygienistille saamaan tietoa tupakoinnin vaikutuksista suun terveyteen.

Erikoistumiskoulutuksessa tällä hetkellä olevalle Heikkiselle väitöskirjan valmistuminen ei merkitse tutkimustyön päättymistä:

— Ilman muuta jatkan myös tutkimusta!

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Matti Hongisto

Lisätietoa: Akateeminen terveyskeskus