Tulevaisuus biopankkiirina?

Tutkimuslaitosten tehoseulontalaitteet, analysaattorit ja huippuunsa viritetyt tietokoneet odottavat biologista materiaalia pureskellakseen siitä massoittain hyötykäyttöön soveltuvaa dataa.

Professori Aarno Palotie puhui biopankeista Biomedicum Helsingissä 5.10.2011pidetyssä seminaarissa.

Biopankkien rakentamisella on nyt kiire. Geenitutkijoiden uudet huikean tehokkaat tutkimuslaitteet ja -menetelmät odottavat pureskeltavaa: massoittain uutta tietoa pystytään tuottamaan ja analysoimaan lyhyessä ajassa, mutta myös tutkimusmateriaalia tarvitaan monin verroin enemmän kuin ennen – tuhansia, kymmeniätuhansia, satojatuhansia näytteitä.

Suomen kansallisen biopankkihankkeen veturit ovat Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja THL. Pankin ”peruspääomaa” ovat THL:n pitkän ajan kuluessa kokoamat ja huolellisesti tallettamat näytekokoelmat sekä kokemuksen tuoma vahva osaaminen.

Mutta mikä se biopankki oikein loppujen lopuksi on? Koeputkia pakastimen pohjalla?

— Me FIMM:ssa tarkoitamme biopankilla järjestelmällisesti koottua ja hallinnoitua ihmisperäisten biologisten näytteiden kokoelmaa, johon voidaan luotettavasti liittää myös muuta tutkimuksen kannalta oleellista tietoa – esimerkiksi sairaustietoja, sanoo professori Aarno Palotie, joka työskentelee sekä FIMM:ssä että Wellcome Trust Sanger -instituutissa Cambridgessä.

— Emme siis todellakaan puhu pakastimen pohjalla lojuvista epämääräisesti merkityistä näyteputkista ja kadonneisiin ruutuvihkoihin merkityistä tiedoista, Palotie lisää naurahtaen.

Palotie muistuttaa, että biopankit ovat pitkäaikainen sijoitus ja ne pitää rakentaa kestävälle pohjalle myös rahoituksen suhteen.

Biopankkien avulla voidaan koota suuressa mittakaavassa tietoa sairauksien syistä ja mekanismeista, ja tämän tiedon pohjalta pystytään kehittämään tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja.  Kun sairauksien taustamekanismit pystytään avaamaan molekyylitasolle saakka, myös hoidot kehittyvät yhä yksilöllisemmiksi ja paremmin kohdistetuiksi, jolloin ikävät sivuvaikutukset vähenevät.

Julkisella rahoituksella rakennettavat biopankit eivät tee bisnestä; niiden aineisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön eikä sitä myydä. Kansantaloudellistakin hyötyä biopankeista kuitenkin voi odottaa, sillä tehokas tutkimus tuottaa aikanaan myös hyödyllisiä innovaatioita.

Biopankkeihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ei ole paljonkaan julkisesti keskusteltu. Suomen biopankkilaki antaa myös yhä odottaa itseään. Pankkia kuitenkin rakennetaan ja eurooppalaista biopankkiverkostoa suunnitellaan. Onko eettiset kysymykset ratkottu kaikessa hiljaisuudessa?

— Aivan varmasti ei ole; keskusteltavaa on yhä paljon, ja uusiakin kysymyksiä nousee varmasti esille. Toisaalta eihän tässä ole mitään epätavallista; yhteiskunnassa tehdään koko ajan eettisiä valintoja, Palotie sanoo.

— Eivät nämä mitään ylipääsemättömän vaikeita asioita ole, ne vain pitää hanskata – keskustella, tehdä valinta, päättää miten toimitaan.

Sitä mukaa kuin geenitieto lisääntyy, se myös arkipäiväistyy ja muuttuu terveystiedoksi muun terveystiedon joukkoon. Opitaan suhteuttamaan geneettisen alttiuden merkitys esimerkiksi liikenteen, ravinnon tai harrastusten aiheuttamaan riskiin. Riskitöntä elämää ei ole, eikä myöskään geneettisesti täydellistä ihmistä.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Linda Tammisto

Lisätietoa Suomen biopankkihankkeesta:
http://www.bbmri.fi/fi/

Lisätietoa FIMM:n biopankkipalvelusta: http://www.fimm.fi/en/mib/about_fimm_biobank/