Tutkintorakenne

Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvät opinnot mitoitetaan opintopisteinä, joihin sisältyy sekä ohjattu että omatoiminen opiskelu. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 300 opintopistettä (330 opintopistettä opintonsa 1.8.2011 tai sen jälkeen aloittaville).

Hammaslääketieteen opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen:

• Vaihe I : ihmisen normaali rakenne, toiminta ja käyttäytyminen
• Vaihe II : teoreettiset perusteet, ehkäisevä hammashoito
• Vaihe III : kliininen hammaslääketiede

Perustutkinnon keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät valmiudet työskennellä lääkärin/hammaslääkärin ammatissa perusterveydenhuollossa. Koulutusohjelman uudistuksessa on korostettu teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatilisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä opetuksen lähtökohtana. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu läpi perustutkinnon ulottuva Kasvaminen lääkäriksi- ja kasvaminen hammaslääkäriksi -opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan vuorovaikutustaitoja sekä tietoista ja yksilöllistä ammatillista kasvua. Hammaslääketieteen peruskoulutuksen opinnot jakautuvat viidelle ja puolelle vuodelle oheisen viitteellisen kuvan mukaisesti. Osan opinnoista voi suorittaa joustavasti viiden ja puolen vuoden aikana, mutta suurin osa tehdään runkosuunnitelman mukaisesti tietyllä vuosikurssilla. HUOM! Kuva on viitteellinen. Voimassaoleva tutkintorakenne löytyy web-oodista ja vasemman palstan Opetusohjelma 2012-2013 -otsikon alta.

Klikkaa kuva suuremmaksi

Lukuvuoden 2010-2011 tutkintorakennekaavio

Ensimmäinen opintovaihe - Prekliininen vaihe

Prekliininen opetus on kaksivuotinen ja koostuu integroiduista opintokokonaisuuksista. Opetus toteutetaan yhdessä lääketieteen koulutusohjelman kanssa lukuunottamatta juonneopetusta ja kieliopintoja kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Opiskelija saavuttaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet omaksua ja ymmärtää sekä lääketieteen että hammaslääketieteen kliinis-teoreettisilla ja kliinisillä kursseilla opeteltavat asiat. Ymmärtämisen ja tietojan aktiivisen hallinnan edistämiseksi opinto-ohjelman sisällön suunnittelussa korostetaan asiakokonaisuuksia ja käyttökelpoisia asiayhteyksiä.

Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedon hankkimiseen eri tietolähteistä, omaksuu analyyttisen ja kriittisen asenteen tietoon sekä ymmärtää tieteellisen ajattelutavan perusteita. Tähän tähdäten keskeisenä opetusmenetelmänä on ongelmalähtönen oppiminen (problem based learning, PBL).

Ongelmalähtöinen oppiminen -menetelmää käytettäessä pienryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Tuutor-ryhmäopetukset ovat pakollista opetusta ja opiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista tuutor-ryhmän työskentelyyn.

Opinto-ohjelmaan sisältyy myös luentoja. Osa prekliinisestä opetuksesta koskee erittäin nopeasti eteneviä ja kehittyviä tieteenaloja, joiden merkitys käytännön lääketieteelle tulee varmasti olemaan huomattava. Osa luennoista on tutkijoiden pitämiä ajankohtaisia asioita käsitteleviä luentoja, osa luennoista on muita asiantuntijaluentoja ja osa järjestetään ns. kyselytunteina, joihin opiskelijat voivat esittää aiheita esim. vielä ryhmätapaamisen jälkeen epäselviksi jääneistä asioista. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista.

Joillakin opintojaksoilla järjestetään myös harjoitus- tai laboratoriotöitä, joista valtaosa on pakollista opetusta. Harjoitus- ja laboratoriotöihin osallistujien määrää voidaan joutua joillakin opintojaksoilla rajoittamaan.

Kunkin opintojakson lopussa on kuulustelu, jossa opiskelijan on osoitettava, että hänellä on riittävät tiedot, osaa soveltaa niitä ja ymmärtää käsiteltyjen asioiden merkityksen.

Prekliinisen jakson kaikki jaksokuulustelut on suoritettava ennen kuin opintoja voi jatkaa kolmannella vuosikurssilla. Prekliinisen vaiheen lopussa on lisäksi vaihekuulustelu, jonka suorittaminen on edellytyksenä opintojen jatkamiselle neloskurssilla.

Prekliinisen vaiheen arvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja vaihekuulustelun yhteispisteiden perusteella.

Kliininen vaihe

Kliiniset opinnot ajoittuvat 3. - 5- opiskeluvuodelle. Teoreettinen oppiaines on jaoteltu useiden oppialojen yhteisesti toteuttamiksi opintokokonaisuuksiksi. Kädentaitoja harjoitellaan ns. taitopajassa, joka on varusteltu korkean teknologian simulaatiovälineistöllä. Lisäksi kliininen hoitoharjoittelu on organisoitu pienryhmäopetukseen soveltuvaksi.

Yleis- ja aineopintojen opintokokonaisuudet:

1. Purentaelimen normaali kehitys ja kehityshäiriöt
2. Yleiset diagnostiset menetelmät
3. Purennan kehityksen ohjaus
4. Purentaelimen toiminta
5. Purennan korjaus ja kuntoutus
6. Hampaan ja kiinnityskudosten infektiosairaudet
7. Suun- ja leukojen alueen kirurgisesti hoidettavat sairaudet ja vammat
8. Suulääketiede
9. Suuterveystiede

Kliininen hoitoharjoittelu; lukukausi ja painotusalue:

H3, syksy: Teoreettiset perusteet, ehkäisevä hammashoito
H3, kevät: Kliiniset perusvalmiudet
H4, syksy: Diagnostiikka
H4, kevät: Purentaelimen kuntouttaminen
H5, syksy: Itsenäinen työskentely
H5, kevät: Työelämä, yhteistyö, hammaslääkäri terveydenhuoltojärjestelmässä

Valinnaiset / vapaaehtoiset opinnot

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon liittyvien vapaavalintaisten opintojen laajuus on 10 opintopistettä. Vapaavalintaisia opintoja voidaan suorittaa paitsi lääketieteellisessä tiedekunnassa myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa korkeakouluissa. Myös muuhun korkeakoulutkintoon kuuluvia opintoja voi hyväksyttää valinnaisiksi opinnoiksi.