Tutkintorakenne

Lääketieteen peruskoulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin ammatin harjoittamiseen perusterveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena on antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. Tutkinto muodostaa systemaattisesti etenevän kokonaisuuden, jossa tieto syvenee ja etenee kohti tietojen ja taitojen soveltamista lääkärintyössä.

Tutkinnon laajuus on vähintään 360 opintopistettä ja sen suorittamiseen kuluu noin 6 vuotta. Lääketieteen opinto-ohjelma muodostaa integroidun jatkumon, jossa normaalista rakenteesta, toiminnasta ja käyttäytymisestä siirrytään häiriintyneen rakenteen, toiminnan ja käyttäytymisen kautta kliiniseen lääketieteeseen.

Lääketieteen peruskoulutuksen opinnot jakautuvat kuudelle vuodelle oheisen kuvan mukaisesti. Osan opinnoista voi suorittaa joustavasti kuuden vuoden aikana, mutta suurin osa tehdään runkosuunnitelman mukaisesti tietyllä vuosikurssilla. HUOM! Kuva on viitteellinen.

Klikkaa kuva suuremmaksi

Lukuvuoden 2010-2011 tutkintorakennekaavio

Prekliininen vaihe - Vaihe I

Opiskelija saavuttaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet omaksua ja ymmärtää sekä lääketieteen että hammaslääketieteen kliinis-teoreettisilla ja kliinisillä kursseilla opeteltavat asiat. Ymmärtämisen ja tietojen aktiivisen hallinnan edistämiseksi opinto-ohjelman sisällön suunnittelussa korostetaan asiakokonaisuuksia ja käyttökelpoisia asiayhteyksiä kliiniseen lääketieteeseen.

Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedon hankkimiseen eri tietolähteistä, omaksuu analyyttisen ja kriittisen asenteen tietoon sekä ymmärtää tieteellisen ajattelutavan perusteita. Tähän tähdäten keskeisenä opetusmenetelmänä on ongelmalähtöinen oppiminen (problem based learning, PBL).

Ongelmalähtöinen oppiminen -menetelmää käytettäessä pienryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Tuutor-ryhmäopetukset ovat pakollista opetusta ja opiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista tuutor-ryhmän työskentelyyn.

Opinto-ohjelmaan sisältyy myös luentoja. Osa prekliinisestä opetuksesta koskee erittäin nopeasti eteneviä ja kehittyviä tieteenaloja, joiden merkitys käytännön lääketieteelle tulee varmasti olemaan huomattava. Osa luennoista on tutkijoiden pitämiä ajankohtaisia asioita käsitteleviä luentoja, osa luennoista on muita asiantuntijaluentoja ja osa järjestetään ns. kyselytunteina, joihin opiskelijat voivat esittää aiheita esim. vielä ryhmätapaamisen jälkeen epäselviksi jääneistä asioista. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista.

Joillakin opintojaksoilla järjestetään myös harjoitus- tai laboratoriotöitä, joista valtaosa on pakollista opetusta. Harjoitus- ja laboratoriotöihin osallistujien määrää voidaan joutua joillakin opintojaksoilla rajoittamaan.

Kunkin opintojakson lopussa on kuulustelu, jossa opiskelijan on osoitettava, että hänellä on riittävät tiedot, osaa soveltaa niitä ja ymmärtää käsiteltyjen asioiden merkityksen.

Prekliinisen jakson kaikki jaksokuulustelut on suoritettava ennen kuin opintoja voi jatkaa kolmannella vuosikurssilla. Prekliinisen vaiheen lopussa on lisäksi vaihekuulustelu, jonka suorittaminen on edellytyksenä opintojen jatkamiselle neloskurssilla.

Prekliinisen vaiheen arvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja vaihekuulustelun yhteispisteiden perusteella.

Kliinisteoreettinen vaihe - Vaihe II

Kliinisteoreettinen vaihe kestää yhden syyslukukauden, L3s. Opiskelu tapahtuu Kliinisteoreettisella laitoksella, Haartman-instituutissa. Perusopetuksessa yhdistyvät biolääketieteen teoria ja kliininen lääketiede. Opiskeltavina aineina ovat mm. lääketieteellinen ja kliininen mikrobiologia: bakterologia, immunologia ja virologia sekä lääketieteellinen genetiikka ja patologia.

Kliininen vaihe - Vaihe III

L3k-kurssi (kolmennen opintovuoden kevät) alkaa kliinisen lääketieteen propedeutiikan opintojaksolla, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija potilaan kliinisen tutkimisen osa-alueisiin. Tämän jälkeen alkaa blokkiopetus.

Blokkikokonaisuudet ovat:

• Rintakipu ja hengenahdistus
• Raajat ja selkä
• Neurologia ja neurokirurgia
• Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat
• Onkologia
• Vatsan alueen ongelmat

Ryhmäopetuksia ja seminaareja varten kurssi jaetaan pienryhmiin ja mentoriopetus toteutetaan siten, että niissä on läsnä 1,5-2 ryhmää. Mentoriopetusten aiheet on mainittu kussakin blokissa ja näitä kirjallisia viriketapauksia on yksi viikkoa kohden.

Siirryttäessä lukukaudelta toiselle tulee olla suoritettuna edellisen lukukauden ryhmäopetukset ja tutkittuna omat potilaat sekä anakin yksi viiden opintoviikon jakson blokkitentti.

Kliiniseen opetukseen kuuluu myös 5 viikon käytännön sairaalajakso yhden tai kahden viikon mittaisina jaksoina. Sairaalajakso muodostuu seuraavista kokonaisuuksista:

• 2 viikkoa palvelua sisätautiosastolla
• 2 viikkoa kirurgisella osastolla
• 1 viikko keuhkosairauksien osastolla
• Anestesiaviikko toteutetaan leikkaussalipalveluna lähiympäristön sairaaloissa. Ne ryhmät, jotka eivät ole sairaalajaksolla, saavat silmätautien opetusta.

Valinnaiset opinnot

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 10 opintopistettä vapaavalintaisia opintoja. Vapaavalintaisia opintoja voidaan suorittaa paitsi lääketieteellisessä tiedekunnassa myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa korkeakouluissa. Myös muuhun korkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja voi hyväksyttää valinnaisiksi opinnoiksi. Vapaavalintaisia opintoja ei voi korvata ylimääräisillä amanuenssikuukausilla.

HOPS-opinnot ja opettajatuutorointi

Tutkintoon sisältyy opiskelijan tueksi tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. HOPS-opintojen laajuus on 2 op ja se kootaan seuraavista osioista:

• Syksyllä 2011 aloittaneet:
• 1.-2. vuoden ryhmätapaamiset ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman läpikäyminen 1 op
• 3.-6. vuoden ryhmätapaamiset ja hyväksytty tutkimussuunnitelma 1 op
• Syksyllä 2010 ja ennen sitä aloittaneet:
• Opiskelijatuutorointi 0,5 op
• Tutkielman tutkimussuunnitelma 0,5 op
• Harjoittelun lokikirja 1 op

Kieliopinnot

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kirjallinen ja suullinen taito sekä yhden vieraan kielen hyvä taito. Kieliopintojen laajuus on 10op.

Näistä 4 tulee äidinkielen opinnoista, jotka suoritetaan Kasvaminen lääkäriksi -opintojen yhteydessä. Lisäksi on suoritettava toisen kotimaisen kielen opintoja 3 op ja 3 op yhdestä vieraasta kielestä (englanti, espanja, italia, rasnka, saksa tai venäjä).

Lue lisää »»

Syventävät opinnot ja tutkielma

Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot on osittain valmiiksi sijoitettu tiettyihin opintojaksoihin (40op), mutta lisäksi kukin opiskelija tekee oman syventävien opintojen tutkielman, jonka laajuus on 20op. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä sekä syventävien osioiden suorittamista jne., mutta siihen kuuluu aina itsenäisesti tehtävä kijrallinen osa. Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn. Muita tutkielman tavoitteita ovat tiedon kriittinen arviointi, uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen sekä kirjallinen esittäminen.

Lue lisää >>

Syventävät osiot

Syventävät osiot ovat pieniä opintokokonaisuuksia, jotka voidaan sisällyttää sellaisenaan syventävien opintojen tutkielmaprojekteihin kohdeaiheen perustietoja syventävänä tai poikkitieteellisyyttä tarjoavana osana. Monia prekliinisiä osioita voidaan hyödyntää myöhemmin kliinisen syventävän tutkielmaprojektin osana.

Amanuenssipalvelu

Amanuenssi on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava opiskelija. Toisaalta hän on harjoittelija, sairaalan työntekijä; toisaalta opiskelija, joka on saamassa käytännön opetusta ja harjoitusta kurssiaikana opitun teoriatiedon soveltamisessa. Sairaalan palkallisena työntekijänä amanuenssin suoritettavaksi kuuluu rutiiniluonteisia tehtäviä, joita amanuenssi ehkä jo hallitsee. On tarkoitus että amanuenttiaikana opitaan tiettyjä lääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja ja valmiuksia. Opiskelijana amanuenssi ei kuitenkaan voi ottaa täysin itsenäisesti vastuuta potilaista vaan hänen toimintaansa valvoo muu henkilökunta. Valvotusti amanuenssi suorittaa myös lääkärin perustaitoihin kuuluvia toimenpiteitä itse.

Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija sairaanhoitolaitosten ja terveyskeskusten käytännön toimintaan lääkärin toimintaa silmälläpitäen, eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan terveyspalveluja tuottavan työryhmän jäsenenä, aineopinnoissa saatujen valmiuksian soveltamiseen käytännössä sekä erityisesti yleisääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. Harjoittelun pituus on 4 kuukautta, josta 1kk sisätautipalvelua, 1kk kirurgian palvelua ja loput 2kk vapaavalintaista palvelua, josta enintään 1kk saa olla terveyskeskuspalvelua, tutkimustyötä tai puolustusvoimien lääkärin työtä.

Lue lisää »»