Yhteystiedot

Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

Yleistä

Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnot ovat lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettavia jatkotutkintoja, jotka osoittavat kykyä harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä.

Tavoitteet

Tohtorintutkintoon vaadittavien opintojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija tieteellisen tutkimuksen ja lääketieteen tutkimuksen yleisiin ongelmiin ja menetelmiin.

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:
1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen (asetus 794/2004, 5 luku /21§).

Rakenne ja laajuus

Tohtorin tutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Tutkinto voidaan suorittaa myös osapäivätoimisesti. Tutkinto koostuu opinnoista, joita on oltava yhteensä 40 opintopistettä, ja väitöskirjatyöstä. Yleiskoulutuksen laajuus on 10-20 opintopistettä ja erityiskoulutuksen laajuus 20-30 opintopistettä.

Yleisopinnot 10-20 op

Yleisopintojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija muun muassa lääketieteen ja hammaslääketieteen yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin ja julkaisemiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tutkimustyön eettisiin perusteisiin.

Yleisopinnoissa tiedekunta painottaa erityisesti menetelmäkursseja. Yleisopinnoiksi voidaan hyväksyä kursseja, jotka sisältävät esimerkiksi tieteen filosofiaa, etiikkaa, tutkimuksen suunnittelua, metodologiaa, epidemiologiaa, biometriaa, biostatistiikkaa ja muita tilastollisia kursseja. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimuksen raportointiin, julkaisemiseen ja esittämiseen sekä projektityöskentelyyn liittyvät opinnot ja kurssit soveltuvat yleiskoulutukseksi. Yleisopintoihin ei voi sisällyttää väitöskirjan alaan kuuluvaa koulutusta.

Koe-eläinkurssi on pakollinen, mikäli väitöskirjatyöntekijä itse tekee eläinkokeita.

Kirjatentillä voi korvata korkeintaan 2 opintopistettä yleisopinnoista, ja se on tentittävä kyseisen alan tiedekuntaan affilioituneelle asiantuntijalle (ei kuitenkaan työn ohjaajalle).

Yleisopintoihin voidaan hyväksyä vaihtoehtoisesti yliopistopedagogiikkaa 5 opintopistettä tai alan hallinnollista koulutusta 5 opintopistettä.

Erityisopinnot 20-30 op

Erityisopintojen tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman tutkimusalan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin, sekä tutkimusalan kehityksen seuraaminen. Erityisopinnot koostuvat pääosin väitöskirjan alaan liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista kongresseista ja kursseista. Sisältö jää päätettäväksi jatko-opiskelijan ohjaajan kanssa.

Erityisopintoihin voi sisällyttää korkeintaan 10 opintopisteen kirjatentin, joka on tentittävä väitöskirjatyön ohjaajalle.

Erityisopinnoiksi hyväksytään sisäisiä klinikka- tai laitoskokouksia korkeintaan 6 opintopistettä. Väitöskirjan ohjaajan antamaa henkilökohtaista ohjausta hyväksytään korkeintaan 2 opintopistettä.

Erityisopintoihin voi käyttää myös kyseisen alan erikoislääkärikoulutukseksi hyväksyttyjä teoreettisia opintoja korkeintaan 15 opintopistettä. Niiden laajuus arvioidaan erikoislääkäritoimikuntien päätöksien mukaisesti.

Erityisopinnoiksi voidaan hyväksyä ulkomaille tehtyjä tutkijavierailuja ja ulkomaisissa kongresseissa pidettyjä omia esitelmiä ja postereita, joissa opiskelija on 1. tai 2. kirjoittaja. Näitä voi sisällyttää opintoihin korkeintaan 20 opintopistettä. Kotimaassa pidettyjä esitelmiä ja postereita voidaan sisällyttää erityisopintoihin korkeintaan 10 opintopistettä.

- Tutkimussuunnitelman tiivistelmän laatimisohjeet

- Opintosuunnitelman laatimisohjeet

- Opintopisteiden laskemisohjeet