Tehokkuutta terveydenhuoltoon - yliopistosairaala myrskyn silmässä

Yliopistosairaaloiden tulevaisuutta ja merkitystä pohtineet räväkät alustajat ja keskustelijat vetivät Biomedicum Helsingin ison luentosalin täyteen väkeä karkauspäivänä.

Kun yliopistosairaaloiden ja laajemminkin koko terveydenhuoltojärjestelmän kimppuun päästetään sellainen joukko kuin konserninjohtaja Björn Wahlroos, yliasiamies Esko Aho, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén ja HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Kari Nenonen, tuloksena ei voi olla muuta kuin värikkäitä mielipiteitä ja tiukkaa kädenvääntöä. Varsinkin, kun keskustelijoita yllyttämässä on tilaisuuden juontajana toiminut professori Petri Parvinen Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Suoritteita vai terveyttä? Toimivatko liikemaailman opit julkisessa terveydenhuollossa? Voidaanko sairaalaa pyörittää kuin autotehdasta? Tallovatko tuotantotalouden termit ihmisen? Hoidetaanko sairaalassa potilaita vai palvellaanko asiakkaita? Ja mitä se toiminnan tehostaminen oikein tarkoittaa – sitäkö, että kymmenen kilometriä päivässä juoksevan sairaanhoitajan pitää jatkossa juosta kaksitoista kilometriä – vai sitä, että töiden uudelleen järjestelyllä juostavaa onkin enää kuusi kilometriä?

HUS-yhtymässä ja sitä myöten myös HYKS:ssa on viimeisen vuoden aikana käynyt melkoinen turbulenssi, kun organisaatiota on laitettu uuteen uskoon. Myllerrystä on seurattu tiedekunnan puolella sekavin tuntein, sillä sen on pelätty johtavan yliopistosairaalan ja yliopiston yhteistyön vaikeutumiseen. Toimitusjohtaja Nenonen pyrki alustuksessaan lieventämään pelkoja korostamalla useaan otteeseen sairaalan ja yliopiston yhteistyön merkitystä kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, opetuksen ja potilashoidon takaajana.

Teksti ja kuvat: Päivi Lehtinen