Kipu ohjasi migreenitutkijat oikeille jäljille

Jo vuosia jatkunut migreenigeenien metsästys alkaa tuottaa tuloksia: ensimmäinen migreenialttiuteen liittyvä geenialue on paikannettu laajassa suomalaisia ja australialaisia migreeniperheitä koskevassa tutkimuksessa.

Migreeniä sairastaa noin 15 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa yksistään Euroopassa 41 miljoonaa ihmistä. Hankala sairaus kuormittaakin huomattavasti terveydenhuoltojärjestelmää.

Viime vuosien aikana useiden yleisten sairauksien geenitaustan selvittämisessä on edistytty ripeästi, mutta migreenitutkijoiden tie on ollut kivinen: toistaiseksi ei ole tunnistettu ainoatakaan geeniä, joka varmuudella voitaisiin yhdistää migreenialttiuteen. Tutkimusta on vaikeuttanut se, että migreenin oireet ovat hyvin vaihtelevia eikä sairauden diagnosoimiseksi ole olemassa käyttökelpoista laboratoriotestiä.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Helsingin yliopiston ja HYKS:n migreenitutkijat kehittivät uudenlaisen, sairauden erilaisiin oireisiin perustuvan luokittelumenetelmän. Menetelmää sovellettiin professori Aarno Palotien johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa oli mukana 1 700 migreenipotilasta ja heidän lähisukulaistaan suomalaisista ja australialaisista migreenisuvuista. Tutkimus on julkaistu American Journal of Human Genetics -tiedelehdessä.

Tutkimuksessa löydettiin genominlaajuisella seulonnalla kromosomista 10q23 geenialue, joka oli yhteydessä migreenialttiuteen; erityisen voimakas tämä yhteys oli naisilla. Yhteys migreenialttiuden ja geenialueen välillä pystyttiin osoittamaan molemmissa väestötutkimuksissa ja myös näiden jälkeen tehdyssä riippumattomassa uusintatutkimuksessa. Viitteitä nyt paikannetun geenialueen yhteydestä migreeniin oli havaittu jo aikaisemmin yhdessä suomalaisessa ja yhdessä australialaisessa tutkimuksessa, mutta selkeä yhteys jäi niissä vielä osoittamatta.

“Tämän geenialueen on nyt osoitettu olevan yhteydessä migreenialttiuteen 4 000 migreeniä sairastavan tai migreenipotilaan lähisukulaisen aineistossa. Kaiken avaimena toimi ajatus käyttää lähtökohtana kivun moninaisuutta”, sanoo professori Palotien tutkimusryhmässä työskentelevä tutkija Verneri Anttila.

Professori Palotie muistuttaa, että migreenin taustamekanismien selviäminen on avain myös uusien ja tehokkaampien hoitomahdollisuuksien kehittämiseen. ”Olemme yhä lähempänä ensimmäisten migreenigeenien tunnistamista”, hän toteaa.

Teksti: Päivi Lehtinen