- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Verisuonten uudiskasvulle välttämättöminä pidettyjä kantasoluja ei löytynytkään
Helsingin ja Stanfordin yliopistoissa tehty tutkimus asettaa kyseenalaiseksi vallitsevan teorian, jonka mukaan verisuonien muodostuminen ja syövän kasvu olisivat riippuvaisia luuytimestä peräisin olevista verisuonen seinämien kantasoluista.
Verisuonten uudismuodostuksella, angiogeneesillä, on ratkaiseva merkitys syöpäkasvainten kehittymisessä. Angiogeneesin estoon perustuvat lääkkeet ovatkin yksi lupaava uusi syövän hoitomuoto. Toisaalta kyky käynnistää uusien verisuonten kasvu esimerkiksi infarktin vaurioittamassa sydämessä on kiinnostava mahdollisuus.
Vallitsevan käsityksen mukaan angiogeneesissä tarvitaan luuytimestä peräisin olevia kantasoluja, jotka erilaistuvat verisuonen seinämän soluiksi. Samoja kantasoluja hyödyntävät myös syöpäsolut luodakseen uusia, syöpäkasvainta ruokkivia verisuonia. Tälle teorialle perustuvia lääkekehitys- ja hoitokokeiluja on jo meneillään.
Dosentti Petri Salvénin johtama tutkimus asettaa käsityksen angiogeneesille välttämättömistä luuydinperäisistä kantasoluista kyseenalaiseksi: hiirimalleilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, ettei verisuonien uusmuodostukseen osallistunut minkäänlaisia luuytimestä peräisin olevia suonen seinämän esisoluja.
Uudissuonen kehittymisen aikana sen seinämän läheisyyteen kyllä asettui runsaasti luuytimestä peräisin olevia soluja, mutta ne eivät liittyneet osaksi seinämää. ”Kenties aiemmissa tutkimuksissa noiden solujen merkitys angiogeneesissä on tulkittu virheellisesti. Meillä oli käytössämme uusimmat solunkuvantamismenetelmät, ja tulostemme valossa näyttää siltä, ettei luuytimen kantasolujen erilaistuminen endoteelisoluiksi ole tavallista, jos sitä ylipäänsä tapahtuu lainkaan", Salven sanoo.
PNAS-lehdessä tällä viikolla julkaistavaan tutkimukseen osallistui myös arvostettu kantasolututkimuksen pioneeri, Dr. Irving Weissman Stanfordin yliopistosta.
Salvén huomauttaa, ettei ole helppoa saada julkaistuksi tutkimusta, joka kyseenalaistaa johtavissa tiedelehdissä aiemmin julkaistut ja tiedemaailmassa yleisesti hyväksytyt tutkimustulokset. ”Tiedelehtien julkaisupolitiikasta ja negatiivisten tutkimustulosten julkaisemisen vaikeuksista jo alkanutta keskustelua on todella syytä jatkaa”, hän sanoo.
Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



