Epäonnistunut ahdistuslääke avasi tutkijoille uuden tien syövän kimppuun

Syöpäsolut käyttävät useita keinoja välttyäkseen ohjelmoidulta solukuolemalta, jonka avulla elimistö tavallisesti poistaa vialliset solut. Yksi syöpäsolujen puolustautumismenetelmä on se, että ne tuottavat suuria määriä fosfolipideihin kuuluvaa fosfatidihappoa, joka toimii solujen kasvua edistävänä signaalimolekyylinä ja estää ohjelmoidun solukuoleman.

Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksella p rofessori Paavo Kinnusen johdolla tehty tutkimus osoittaa, että fosfatidihappo voisi olla uudenlaisen syöpälääkkeen kohdemolekyyli.

Oivalluksen takana on epäonnistunut ahdistuslääkkeen kehittely: Lundbeck A/S:n ahdistuksen hoitoon kehittämän siramesiinin tie katkesi kliinisiin kokeisiin, koska lääke ei osoittautunut kyllin tehokkaaksi. Myöhemmin Tanskan Syöpäinstituutissa professori Marja Jäättelä työryhmineen havaitsi, että siramesiini hillitsee tehokkaasti syöpäsolujen kasvua sekä soluviljelmässä että hiirimallissa. Siramesiini sitoutuu soluja ympäröivässä solukalvossa oleviin sigma-2 -reseptoriproteiineihin, ja sen vaikutuksen myös syöpäsoluihin arveltiin välittyvän tätä kautta.

Kinnusen johtamassa tutkimuksessa verrattiin siramesiinin sitoutumista eri fosfolipideihin käyttämällä biofysikaalisia menetelmiä ja erilaisia solukalvomalleja. Lisäksi siramesiinin ja fosfatidihapon vuorovaikutuksesta tehtiin tietokonesimulaatio.

”Tutkimuksemme keskeisin löydös oli, että siramesiini sitoutuu voimakkaasti ja spesifisesti fosfatidihappoon”, kertoo tutkija Mikko Parry Helsinki Biophysics & Biomembrane -tutkimusryhmästä.

”Merkittävää tässä on se, että osoitamme näin ensimmäisen kerran, että solun signaalilipidi voi toimia lääkeaineen kohdemolekyylinä: tämä on täysin uusi vaikutusmekanismi ja avaa myös aivan uusia mahdollisuuksia kehittää entistä tehokkaampia, uudentyyppisiä syöpälääkkeitä.”

Teksti: Päivi Lehtinen