Varhainen probioottien käyttö ei suojaa allergialta

Raskauden loppuvaiheessa ja ensimmäisen puolen vuoden aikana annettu probioottilisä ei tuoreen tutkimuksen mukaan anna lapselle kestävää suojaa allergiaa vastaan. Keisarileikkauksella syntyneet lapset kuitenkin hyötyivät probioottilisästä muita enemmän.

Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 1 200 äitiä, joiden lapsilla oli lisääntynyt riski kehittää allerginen sairaus. Äidit käyttivät neljää maitohappobakteerikantaa sisältävää probioottiyhdistelmää tai lumevalmistetta päivittäin viimeisen raskauskuukauden ajan, ja samaa valmistetta annettiin vauvoille kuuden kuukauden ikään asti. Vauvoille annettiin lisäksi myös hiilihydraattiravintolisää.

Tutkimukseen osallistuneita lapsia seurattiin viiden vuoden ajan arvioiden allergisten sairauksien ilmaantuvuutta. Tutkijat totesivat, että allergiset sairaudet ja allerginen herkistymisen olivat viiden vuoden iässä yhtä yleisiä sekä probioottia että lumevalmistetta saaneilla lapsilla. Kahden vuoden iässä probiootin allergiaa ehkäisevä vaikutus näkyi, mutta viiden vuoden iässä se oli jo hävinnyt.

”Mielenkiintoista oli se, että keisarileikkauksella syntyneillä probioottia saaneilla lapsilla kuitenkin todettiin viiden vuoden iässä vähemmän IgE-välitteistä allergista sairautta kuin lumevalmistetta saaneilla”, kertoo erikoislääkäri, LT Mikael Kuitunen HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta.

Eroavuutta saattaa selittää se, että keisarileikkauksella syntyneiden lasten suoliston normaaliin bakteerikantaan bifidobakteerit ja laktobasillit "kotiutuvat" myöhemmin kuin alateitse syntyneiden lasten.

”On mahdollista, että voimakkaampi, pidempi ja mahdollisesti vaihtelevilla bakteerikannoilla tehty lapsen immuunijärjestelmän ärsytys saisi aikaan paremman suojavaikutuksen”, Kuitunen sanoo.

Professori Erkki Savilahden johdolla tehty tutkimus julkaistaan arvostetussa Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä (www.jacionline.org/inpress).

Teksti: Päivi Lehtinen