Uusin neurobiologinen tieto siirtyy laboratoriosta keskoshoitoon entistä nopeammin

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 360 000 euron suuruisen rahoituksen Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijoille varhaislapsuuden aivoperäisten sairauksien hoidon kehittämiseen.


— Aivojen vaurioituminen varhaislapsuudessa johtaa elinikäiseen sairaustaakkaan. Tätä taakkaa voitaisiin huomattavasti keventää, jos neurobiologisen perustutkimuksen uusin tieto pystyttäisiin siirtämään nopeammin potilashoitoon, sanoo tutkimushanketta johtava professori Kai Kaila.

Monilla vanhuusajan sairauksista on juurensa varhaislapsuuden kehityksessä.  Kuitenkin vanhuuden sairauksien oireisiin kohdistuva hoito aloitetaan paradoksaalisesti niiden loppuvaiheessa eikä silloin kun niiden syntymekanismeihin voitaisiin puuttua esimerkiksi keskoshoidossa, Kaila huomauttaa.

Kailan tutkimusryhmä tekee aivojen toimintamekanismeja koskevaa perustutkimusta Neurobiologian laboratoriossa Viikissä, ja hankkeen kliinisestä puolesta vastaavat dosentit Sampsa Vanhatalo ja Sture Andersson HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa. Hankkeessa on mukana tutkijoita myös Saksasta, Irlannista ja Yhdysvalloista.

— Lähestymistapamme moniin varhaisiin neurologisiin sairauksiin on täysin uusi, ja se on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta, Kaila kertoo.

Tutkimusryhmässä on muun muassa kehitetty niin sanottu laajakaista-EEG keskosten ja vastasyntyneiden aivotoiminnan rekisteröintiin. Esimerkiksi synnytyksen yhteydessä hapenpuutteesta kärsineillä lapsilla on suuri riski saada jopa satoja epileptisiä kohtauksia, jotka voivat vaurioittaa aivoja. Ilman tarkoitukseen soveltuvaa EEG-monitorointia suurin osa näistä kohtauksista jää havaitsematta, jolloin on vaikea arvioida, ketkä lapset tarvitsevat lääkehoitoa.

Koska aivotoiminnan perusmekanismit muuttuvat yksilönkehityksen aikana, aikuisten aivoja koskevaa lääketieteellistä tietoa ei voi sellaisenaan soveltaa lasten ja erityisesti keskosten aivotoiminnan häiriöiden hoitamiseen.

— Olemme havainneet, että vastasyntyneet hiiret ja rotat toimivat erinomaisina tutkimusmalleina silloin, kun selvitetään keskosten aivotoiminnan perusmekanismeja, niiden häiriöitä ja lääkeaineiden vaikutusta, Kaila kertoo.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Mauri Helenius