Helsingin yliopiston kalvotutkijoille merkittävä rahoitus Euroopan tiedesäätiöltä

Kaksi Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen tutkimushanketta on hyväksytty mukaan Euroopan tiedesäätiön rahoittamaan EuroMEMBRANE-tutkimusohjelmaan.



Euroopan tiedesäätiö ESF on myöntänyt EuroMEMBRANE-tutkimusohjelman kuudelle tutkimushankkeelle yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa vuosiksi 2009 - 2012. Kahta näistä hankkeista koordinoivat professorit Elina Ikonen ja Paavo Kinnunen Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta.

EuroMEMBRANE-ohjelman hankkeissa on mukana yli 30 biologisia kalvoja tutkivaa ryhmää yhdestätoista eri maasta; Ohjelma kokoaa yhteen alan parhaan osaamisen ja uusimman käytettävissä olevan teknologian.

— Tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja standardeja biologisten kalvojen tutkimiseen sekä tuottaa uutta tietoa kalvojen toiminnasta niin normaalitilanteessa kuin erilaisissa sairauksissa, professori Ikonen kertoo.

Ikosen johtamaan Lipid Specific -hankkeeseen kuuluu hänen oman ryhmänsä lisäksi viisi tutkimusryhmää sekä yksi yhteistyöryhmä; ryhmät ovat Saksasta, Sveitsistä ja Italiasta. Hankkeessa tutkitaan lipidien biologista perusmerkitystä.

— Selvitämme, kumpi on merkittävämpää proteiinien toiminnalle, lipidien yleinen biofysikaalinen käyttäytyminen, kuten lipidilauttojen muodostuminen, vai proteiinien spesifiset interaktiot tiettyjen lipidien kanssa. Käytämme tutkimuksessa malliorganismeja, esimerkiksi sukkulamatoa, kärpästä ja hiivaa, joiden lipidien rakenteita voidaan säädellysti muuttaa geneettisen manipulaation avulla, Ikonen kertoo.

Kinnusen OXPL-hankkeen seitsemän jäsenryhmää ja kolme yhteistyöryhmää toimivat Itävallassa, Tsekissä, Ruotsissa, Saksassa, Skotlannissa, Tanskassa ja Italiassa. OXPL-hankkeessa tutkitaan hapettuneiden fosfolipidien käyttäytymistä ja niiden aiheuttamia muutoksia biologisissa ja mallikalvoissa.

Tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin näiden lipidien merkitystä kansantautien, kuten esimerkiksi syövän, diabeteksen ja Alzheimerin taudin sekä ateroskleroosin ja tulehdusten kehittymisessä. Uutta tietoa hyödynnetään diagnostiikan, sairauksien ehkäisyn ja hoitomenetelmien kehittämisessä.

Teksti: Päivi Lehtinen