Ei syytä influenssahysteriaan

Influenssavirusten takia – olivat ne sitten sikaa tai lintua – ei ole syytä heittäytyä hysteeriseksi.  Toisaalta asiallinen varautuminen mahdolliseen vakavaan pandemiaan ei ole paniikin lietsomista.

Huhtikuun puolivälissä 2009 Kaliforniassa havaittiin entuudestaan tuntematon, hengitystieinfektioita aiheuttava influenssa A-virus, jonka geenistö osoittautui olevan yhdistelmä linnun, ihmisen ja sian influenssa A -viruksista. Uusi virus poikkesi geneettisesti ja antigeenisesti selvästi tavanomaisista kausi-influenssaviruksista.

Pandeeminen H1N1 influenssa A-virus, ”sikainfluenssa”, alkoi nopeasti levitä ympäri maailmaa, ja syyskuun alkuun mennessä laboratoriovarmistettuja tautitapauksia oli todettu noin 250 000 ihmisellä – mutta on todennäköistä, että tartuntoja on ollut kaikkiaan jo miljoonia.  

Uuden viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli syyskuun alkuun mennessä todettu noin 3 100.
—Kuolleisuuden sikainfluenssaan arvellaan olevan 0,1-0,2 prosentin luokkaa tai jopa alhaisempi, mikä vastaa tavallisen kausi-influenssan aiheuttamaa kuolleisuutta, toteaa tutkimusprofessori Ilkka Julkunen THL:n virusinfektioyksiköstä.

Suomessa sikainfluenssatartuntoja oli syyskuun alussa vahvistettu 211. Sairastuneista 73,4 prosenttia oli iältään 15 – 64-vuotiaita ja 19,9 prosenttia 5 – 14-vuotiaita.
— Tutkimuksemme osoitti, että ennen 1920-lukua syntyneistä suomalaisista yli 90 prosentilla on jonkin verran vasta-aineita tätä uutta virusta vastaan. Nuoremmissa alle 65 vuoden ikäryhmissä sen sijaan vasta-aineita ei ole lainkaan, Julkunen kertoo.

Tutkijat arvioivat, että sikainfluenssatartunnan voi saada noin 30 prosenttia väestöstä, ja noin kaksi prosenttia tartunnan saaneista tarvitsee todennäköisesti sairaalahoitoa.

—Pandeeminen influenssainfektio, sikainfluenssa, ei ole mitenkään vaikeampi sairaus kuin tavanomaiset kausi-influenssat. Esimerkiksi laboratorioviljelmissä virus käyttäytyy tyypillisen influenssaviruksen tavoin. Merkittävä ero kausi-influenssainfektioihin nähden on vain siinä, että väestöllä ei ole immuniteettia tätä virusta vastaan – lukuun ottamatta kaikkein vanhinta ikäryhmää – minkä vuoksi sairastuneita voi olla huomattavasti tavallista kausi-influenssaa enemmän, Julkunen tiivistää.

Vuonna 2003 ihmisiä säikyttänyt lintuinfluenssa oli sangen tappava – kuolleisuus H5N1-virusinfektioon nousi yli 60 prosenttiin – mutta kaikeksi onneksi H5N1-virus ei ole pystynyt tarttumaan linnuista ihmisiin kovinkaan helposti eikä se ainakaan toistaiseksi ole muuntunut ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sikainfluenssa, H1N1, puolestaan tarttuu tavallisen kausi-influenssan tapaan erittäin herkästi, mutta onneksi se johtaa hengenvaaralliseen infektioon varsin harvoin.

Se on pienestä kiinni, joten on hyvä olla varuillaan – ilman paniikkia.

Tutkimusprofessori Ilkka Julkunen luennoi sikainfluenssasta Haartman-seminaarissa 3.9.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos