- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Munuaistautien tutkijalle kahden miljoonan ERC-rahoitus
Akatemiatutkija, dosentti Sanna Lehtonen Helsingin yliopiston Haartman-instituutista on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen munuaistauteja koskevaan DiaDrug-tutkimushankkeeseen.

Akatemiatutkija Sanna Lehtoselle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n nuoren tutkijan apuraha diabeettista nefropatiaa koskevaan tutkimushankkeeseen. ERC Starting Grant myönnetään viideksi vuodeksi, ja apurahan suuruus on maksimissaan kaksi miljoonaa euroa.
Lehtosen ryhmä tutkii munuaisen suodatustoimintaa ja etenkin suodatustoiminnan häiriöön liittyvän valkuaisvirtsaisuuden kehittymistä.
— Tutkimuksemme keskittyy erityisesti diabeettiseen nefropatiaan, joka on diabeteksen vakava munuaiskomplikaatio, sekä siihen liittyvän valkuaisvirtsaisuuden syntymekanismeihin, Lehtonen sanoo.
Diabeettiseen nefropatiaan sairastuu lähes kolmannes diabetespotilaista, ja insuliiniresistenssi liittyy lisääntyneeseen nefropatiariskiin. Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että munuaiskeräsen epiteelisolut eli podosyytit reagoivat insuliiniin ja että insuliini lisää glukoosin sisäänottoa podosyytteihin. On myös havaittu, että podosyyttien ehjä säikeinen aktiinitukiranka on välttämätön, jotta niiden insuliinivaste toimii.
— Analysoimme diabeettiselle nefropatialle ja valkuaisvirtsaisuuden alkuvaiheelle tyypillisiä patofysiologisia muutoksia, erityisesti podosyyttien insuliinivastetta ja glukoosin kuljetusta sekä näissä esiintyvien häiriöiden merkitystä valkuaisvirtsaisuuden kehittymisessä, Lehtonen kertoo.
Tutkimusta varten aiotaan kehittää transgeenisiä seeprakala- ja hiirimalleja insuliiniviestintäketjun molekyyleille.
— Seeprakalamallien avulla pyrimme tunnistamaan uusia kohteita lääkeaineille – viime kädessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka vaikuttavat solujen insuliiniresistenssiin.
Toisin sanoen, tutkimuksemme päämääränä on mahdollistaa tulevaisuudessa diabeettisen nefropatian parempi hoito.
ERC:n starttirahoituksella tuetaan lahjakkaita nuoria tutkijoita, joilla on jo muutaman vuoden kokemus tutkimustyöstä ja jotka ovat perustamassa tai äskettäin perustaneet oman tutkimusryhmänsä. Euroopan tutkimusneuvosto toiseen ERC Starting Grant -hakukierrokseen osallistui 2 503 hakemusta, ja rahoitus myönnettiin 240 tutkijalle.
— Apurahan saaminen oli fantastinen uutinen. Nyt pystyn palkkaamaan ryhmääni muutaman nuoren tutkijan lisää ja voimme toteuttaa joitakin sellaisia projekteja, joista tähän asti olemme voineet vain haaveilla, Lehtonen toteaa
Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



