- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Statiineista hyötyä myös sydänkohtauksen jälkeen
Kolesterolia alentavan lääkityksen käyttämistä on syytä jatkaa myös sydäninfarktin jälkeen. Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan tehostettu statiinilääkitys vähentää selvästi uuden kohtauksen riskiä.
Helsingin yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala osallistuivat pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa verrattiin suuriannoksisen ja tavanomaisen statiinilääkityksen vaikuttavuutta sydän- ja verisuonisairauksien riskipotilailla; erityisesti tarkasteltiin lääkityksen vaikuttavuutta potilailla ensimmäisen sydäninfarktin jälkeen. Arvostetussa Journal of the American College of Cardiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 8 888 potilasta.
— Tällä hetkellä tilanne on se, että sekä lääkärit että potilaat tuntevat joskus turvallisemmaksi pienentää statiiniannosta ensimmäisen sydänkohtauksen jälkeen. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että korkea-annoksinen statiinilääkitys vähentää selvästi kohtauksen uusimisen riskiä, sanoo tutkimuksen suomalaisosiota johtanut professori Matti J. Tikkanen.
Sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevien lääkkeiden vaikuttavuutta on perinteisesti arvioitu tarkastelemalla, kuinka tehokkaasti hoito estää ensimmäistä sydäninfarktia, sydänperäistä kuolemaa tai muuta vakavaa sairauskohtausta. Tällainen tarkastelutapa jättää huomioimatta ensimmäisestä kohtauksestaan toipuneiden myöhemmät vaiheet.
— Uusintakohtauksilla on kuitenkin huomattavan suuri merkitys sekä potilaan että myös terveydenhoitojärjestelmän ja kustannusten kannalta, Tikkanen huomauttaa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin tilastollista analyysimenetelmää, jota aikaisemmin on sovellettu muun muassa kroonisten sairauksien hoitomenetelmien arviointiin. Tällä menetelmällä voitiin yhtä aikaa analysoida useampia ja useammanlaisia sairaustapahtumia ja ulottaa tarkastelu myös ensimmäisen sydänkohtauksen jälkeiseen aikaan.
— Uusi, monipuolisempi tarkastelutapa on välttämätön, jos halutaan saada kliinisistä lääketutkimuksista irti kaikki hyödyllinen tieto, Tikkanen toteaa.
Lehdistötiedote
Teksti: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



