Duodecimin Nuoren tutkijan palkinto dosentti Mikko Niemelle

Duodecimin vuoden 2009 Nuoren tutkijan palkinto on myönnetty dosentti Mikko Niemelle Helsingin yliopistosta.

Mikko Niemen tutkimusalue on farmakogenetiikka, joka selvittää perintötekijöiden vaikutuksia lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen.  Niemi toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston farmakogenetiikan määräaikaisena professorina ja HUSLABin molekyyligenetiikan laboratorion ylilääkärinä.

”Mikko Niemi on monipuolinen tutkija, jolla jo 34 vuoden iässä on aktiivinen oma tutkimusryhmä ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.  Hän on julkaissut kymmeniä alkuperäistutkimuksia farmakogenetiikan arvostetuimmissa lehdissä, ja hän on myös yksi kysytyimpiä luennoijia alan kansainvälisiin kokouksiin”, palkinnon perusteluissa todetaan.

Duodecimin Nuoren tutkijan palkinto jaetaan joka toinen vuosi etevälle, itsenäiseen työhön kykenevälle alle 38-vuotiaalle tutkijalle. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Niemi kertoo kiinnostuneensa lääketutkimuksesta jo opiskeluaikanaan; oman tutkijanuransa hän aloitti neljännen vuosikurssin opiskelijana professori Pertti Neuvosen tutkimusryhmässä. Väitöskirja valmistui vuonna 2001 – vuosi sen jälkeen kun Niemi oli valmistunut lääkäriksi – ja nuori tohtori suuntasi kahdeksi vuodeksi Saksaan opiskelemaan farmakogenetiikan tutkimusta. 

— Farmakogenetiikka on yksi nopeimmin kasvavia lääketutkimuksen aloja, ja se tarjoaa hyvin lupaavia mahdollisuuksia lääkehoidon yksilöllistämiseksi; perimä vaikuttaa paljonkin siihen, miten lääke kunkin yksilön elimistössä toimii, Niemi sanoo.
— Tämä on kiinnostavaa tutkimusta myös sen takia, että matka laboratoriosta potilashoitoon ei ole pitkä. 

Palattuaan takaisin Suomeen Niemi perusti oman tutkimusryhmän, jonka pääasiallisena tutkimuskohteena on ollut kolesterolilääkkeiden, statiinien, farmakogenetiikka. Tutkimustyö on johtanut jo käytännön sovelluksiin:

 — Havaitsimme, että tietyn kuljetusproteiinin geenimuutos vähentää statiinien pääsyä maksaan, jolloin lääkettä kertyy verenkiertoon ja seurauksena on lisääntynyt lihasvaurioiden riski. Viime kesänä otettiin kliiniseen käyttöön tähän liittyvä geenitesti, Niemi kertoo.

Kaikkiaan tällä hetkellä potilaskäytössä on jo lähemmäs kymmenen farmakogeneettistä geenitestiä. Niemi uskookin, että lääkehoidossa eletään nyt murrosvaihetta: tähän asti lääkehoito on valittu pitkälti sen perusteella miten se keskimäärin tehoaa, mutta tulevaisuudessa lääke valitaan yksilöllisemmin potilaan geneettinen profiili huomioiden.

— Syövän hoidossa on jo käytössä lääkkeitä, joiden käytön edellytyksenä on geenitestillä varmistettu lääkkeen sopivuus, mutta kyllä yksilöllinen lääkehoito on tulossa yhä enemmän myös muiden yleisten sairauksien hoitoon. Tällä kehityksellä tulee olemaan suuri kansanterveydellinen merkitys; lääkkeet tehoavat entistä paremmin ja samalla niiden haittavaikutukset vähenevät.

Duodecimin Nuoren tutkijan palkinto oli Niemelle mieluisa yllätys.
— Arvostan tätä palkintoa todella suuresti, hän sanoo.

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen