- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Aivoinfarktin jälkeen seuraa usein masennus
Aivoinfarktipotilaista yli puolet kärsii merkittävistä masennusoireista sairastumisensa jälkeen. Potilaiden puolisot voivat kuitenkin olla jopa masentuneempia kuin potilaat itse, selviää psykologian lisensiaatti Anu Bergin väitöstutkimuksesta.

Psykologian lisensiaatti Anu Bergin mukaan aivoinfarktin sairastaneen potilaan masennusoireet alkavat useimmiten kahden ensimmäisen sairastumista seuranneen kuukauden aikana. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista oireet jatkuvat vähintään vuoden – puolentoista ajan. Muita useammin ovat masentuneita ne potilaat, joilla on vaikeita neurologisia oireita.
— Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita puolentoista vuoden päästä, mikä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten masennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta vuoden – puolentoista kuluttua sairastumisesta, Berg kertoo.
Bergin tutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33 - 38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta; muista potilaan läheisistä masennusta kärsi 19 - 23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.
Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään.
— Aivoinfarktipotilaan mielialan arviointi pian sairastumista seuraavan akuuttivaiheen jälkeen on tärkeää, ja riskipotilaiden seurannan tulisi myös jatkua riittävän kauan Myös aivoinfarktipotilaiden lähiomaisten hyvinvoinnin ja voimavarojen arvioinnin olisi hyvä kuulua aivoinfarktipotilaan kuntoutussuunnitelmaan, Berg sanoo.
Berg seurasi tutkimuksessaan puolentoista vuoden aikana sataa ensimmäisen aivoinfarktinsa saanutta korkeintaan 70-vuotiasta HYKS:n neurologian klinikan osastohoitoon otettua potilasta ja heidän omaisiaan.
Teksti: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



