- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Tärkeä syöpälääkkeen kohdemolekyyli tunnetaan nyt atomin tarkkuudella
Helsingin yliopiston ja sveitsiläisen Paul Scherrer -instituutin tutkijat ovat ratkaisseet tärkeän syöpälääkkeiden vaikutuskohteen, VEGF -reseptorin sekä siihen sitoutuneen VEGF-C-kasvutekijän kiderakenteen.

Tutkijat Veli-Matti Leppänen ja Michael Jeltsch.
VEGF-C-kasvutekijän ja sitä sitovan VEGF-reseptorin kiderakenteen selvittäminen voi olla tärkeä askel uusien veri- ja imusuonten kasvua estävien syöpälääkkeiden kehittämisessä. VEGF-kasvutekijät ja niiden viestejä välittävät reseptorit ovat keskeisiä lääkesuunnittelun kohteita, ja nyt julkaistun suomalais-sveitsiläisen tutkimuksen kohteena ollut VEGF-reseptori (VEGFR-2) on näistä tärkein.
Syöpäsolut kasvavat ja leviävät hyödyntämällä viereisten kudosten veri- ja imusuonia, ja ne kiihdyttävät verisuonien kasvua syöpäpesäkkeisiin erittämällä VEGF-kasvutekijöitä ympäristöönsä. Kehitteillä on uusia täsmälääkkeitä, joiden tarkoitus on estää syöpäkasvainta ruokkivien verisuonten sekä syöpäsolujen leviämisreitteinä toimivien imusuonten kehittyminen.
Professori Kari Alitalon tutkimusryhmä löysi VEGF-C -kasvutekijän vuonna 1996 ja osoitti sen vaikuttavan imusuonien kasvuun ja syöpäsolujen leviämiseen. Myöhemmin osoitettiin, että sama tekijä vaikuttaa myös syöpäpesäkkeiden verisuoniston kasvuun.
— Nyt julkaistut tulokset helpottavat verisuonikasvun estäjien atomimittakaavan tarkkaa suunnittelua ja antavat tärkeää uutta tietoa VEGF-kasvutekijöiden ja niiden reseptorien toiminnasta, toteaa tutkija Veli-Matti Leppänen.
Leppäsen mukaan tulokset perustuvat pitkäaikaiseen VEGF-kasvutekijöiden tutkimukseen ja tutkimusryhmien väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Tutkimustyössä käytettiin kymmenien miljoonien eurojen sveitsiläistä laiteinvestointia, niin sanottua Swiss Light Source -synkrotronia. Euroopan Unioni oli osaltaan rahoittamassa hanketta.
Suomalais-sveitsiläinen tutkimus julkaistiin PNAS-tiedelehdessä 18. tammikuuta.

VEGF-C kasvutekijän ja VEGFR2 reseptorin muodostaman kompleksin kiderakenne. Kasvutekijän valkuaisketjut on esitetty keltaisella ja vihreällä, reseptori siniharmaalla. Violetit osat ovat sokerirakenteita.
Teksti: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



