Koira on ihmisen paras ystävä myös monitekijäisten sairauksien tutkimisessa

Novascotiannoutaja-koirarodussa yleistyneen SLE-tyyppisen sairauden geenitutkimus avasi uuden kiinnostavan tutkimuslinjan myös ihmisen SLE-taudin syntymekanismin selvittämisessä. Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin yliopistossa koottua koirien DNA-pankkia.

Koirat ovat ainutlaatuisen rotuhistoriansa vuoksi erinomainen malli tautigeeni tutkimukselle, sillä niiden perimän rakenne on muokkautunut sisäsiittoisuuden ja keinotekoisen jalostuksen avulla erityisen sopivaksi geenikartoitukseen. Myös ihmisten perinnöllisiä sairauksia voidaan selvittää koirien vastaavia geenejä tarkastelemalla; tällä menetelmällä on jo saatu merkittäviä tuloksia yhden geenin aiheuttamien perinnöllisten sairauksien tutkimuksessa.

Suomalais-ruotsalainen tutkijaryhmä on nyt ensimmäisen kerran osoittanut, että koirien geenitutkimus on oiva keino myös monitekijäisten sairauksien alttiusgeenien tunnistamisessa. Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa novascotiannoutajien eli tollereiden perimästä tunnistettiin viisi geenialuetta, jotka ovat yhteydessä tässä rodussa yleiseen SLE-tyyppiseen sairausryhmään.

SLE on krooninen autoimmuunitauti, joka oireilee eri puolilla elimistöä, varsinkin ihossa, nivelissä, veressä ja munuaisissa. Tiedetään, että alttius SLE-tautiin on periytyvää, mutta sairauden alttiusgeenejä ei juurikaan tunneta. Koirien SLE-tyyppinen sairausryhmä muistuttaa monin tavoin ihmisen SLE-sairautta.

— Koirien perimästä tunnistamillamme geenialueilla on useita lupaavia ehdokasgeenejä, joiden tutkimista nyt jatketaan. Merkittävää on se, että kolmella näistä geenialueista sijaitsee neljä sellaista ehdokasgeeniä, jotka kaikki osallistuvat elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvien T-solujen aktivointiin. Ihmisen SLE on liitetty usein immuunipuolustusjärjestelmän B-solujen aktivointiin, mutta tämä tutkimus nostaa nyt myös T-solujärjestelmän yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tautimekanismin taustalla, kertoo professori Hannes Lohi.

Lohi on tutkimusryhmänsä kanssa rakentanut koirien DNA-pankin, jossa on reilut 30 000 näytettä yli 250 eri rodusta. DNA-pankin hyödyntäminen on vasta alkanut, mutta sillä on ollut ratkaiseva osa muun muassa nyt julkaistun tutkimuksen toteuttamisessa.

Kunhan varsinaiset sairauden taustalla olevat geenivirheet löytyvät, voidaan koirien jalostamisessa ottaa käyttöön niitä tunnistavat geenitestit, ja näin sairautta pystytään vastustamaan kyseisessä rodussa.
— Jo tällä hetkellä vastaavien geenipaikkojen yhteyttä selvitetään myös SLE-potilailla. Näin koirat edistävät myös ihmislääketiedettä. Tämä on ensimmäinen koiramalli monitekijäisestä ihmissairaudesta, Lohi sanoo.

Professori Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa.

— Tutkimusryhmältämme on tulossa lähiaikoina muitakin muun muassa epilepsiaan, ataksiaan ja luustonkasvuun liittyviä geenilöytöjä.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Wikipedia