- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Hullu saa olla
Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarjottiin tilaisuus pohtia mielen hoitamisen kiperiä kysymyksiä Prinsessa-elokuvan avulla.

— Tehokas ja teknokraattinen, kuvailee Kellokosken sairaalan ylilääkäri Risto Vataja nykyaikaista mielisairaalaa.
— Aivan niin kuin somaattisten sairauksien hoitokin.
Vataja oli eilen satojen lääkäriopiskelijoiden kanssa katsomassa omaan sairaalaansa sijoittuvaa, Arto Halosen ohjaamaa Prinsessa-elokuvaa. Elokuva on fiktio, mutta nojaa vahvasti tositapahtumiin eli 1940-luvulla psykoottisuuden vuoksi hoidetun Anna ”Prinsessa” Lappalaisen tarinaan. Hän pani vuosien ajan eloa paitsi sairaalan myös koko Kellokosken elämään.
— Enää ei prinsessojen ympärille ehtisi syntyä hovia. Skitsofreniapotilas on meillä hoidossa keskimäärin kolme kuukautta.
Prinsessassa etsitään sitä rajaa, jolle asti ihmisen erilaisuus on kaunista ja kunnioituksen arvoista.”Pitäisikö meidän sitten mennä mukaan hänen harhoihinsa?” kysyy elokuvan ylilääkäri kollegaltaan, jota insuliinihoidot ja sähköshokit arveluttavat ja joka olisi valmis hyväksymään Lappalaisen prinsessaroolin.
Mielen hoitamisen vaikeudesta opiskelijoiden kanssa olivat keskustelemassa myös dokumenttielokuvistaan tunnettu Halonen ja Prinsessaa näytellyt Katja Küttner sekä lääketieteen asiantuntijoina kliinisen psykiatrian opettaja Pertti Heikman yliopistolta ja yleislääketieteen erikoislääkärinä pitkän uran tehnyt Tuula Arvonen.
Lobotomiaa ei enää käytetä kuten Prinsessan kuvaamaan aikaan, mutta hoitamisen kömpelyys ja virheet tai eettisesti kiperät valinnat eivät lääkärin työstä katoa, keskustelijat muistuttivat.
— Esimerkiksi pakkokeinojen käytössä ei juridisesti katsoen oikeastaan ole ongelmia mutta inhimillisesti ajatellen on, Vataja vertasi ja totesi, että puolen vuosisadan kuluttua ammattia harjoittava lääkäri varmasti puistelee päätään nyt käytössä olevien psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksille.
— Hulluhan saa olla. Prinssi tai prinsessa, Heikman muistutti.
— Pitää vain katsoa, ettei tilanne ole menossa vaaralliseksi.
— Kun ihminen ei selviä arjesta harhojensa kanssa, mikä on hellävarainen mutta jäntevä tapa puuttua niihin? Sitä saa koko lääkärinuransa harjoitella, Arvonen summasi.
Näytös keskusteluineen oli lääketieteellisen tiedekunnan järjestämä, kaikkien vuosikurssien lääkäriopiskelijoille yhteinen opetushanke.
Teksti: Virve Pohjanpalo
Kuvat: Terhi Kokkonen / Art Films Production
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



