- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

”Nälkiintynyt” lihas komentaa rasvakudoksen ruokkimaan elimistöä
Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että mitokondrioiden toimintahäiriön aiheuttamasta vakavasta energianpuutoksesta kärsivä lihas voi aktivoida rasvakudosta vapauttamaan energiaa elimistön käyttöön.
Professori Anu Wartiovaaran johtamassa tutkimuksessa selvitettiin mitokondriotautien aiheuttamia muutoksia geenien ilmenemisessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin saman ryhmän aiemmin kehittämää lihaksen mitokondriotautimallia.
Lihasten mitokondriosairauksien tiedetään vaikuttavan elimistön aineenvaihduntaan, mutta vaikutusmekanismeja ei toistaiseksi tunneta.
Tutkijat havaitsivat, että mitokondrioiden toimintahäiriön aiheuttaman vakavan energianpuutoksen seurauksena lihas alkaa tuottaa runsaasti hormonin kaltaista Fgf21-proteiinia (Fibroblast growth factor 21). Fgf21-proteiini tunnistettiin vasta äskettäin, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta diabetes- ja lihavuustutkimuksessa, koska sitä erittyy paastotilanteessa maksasta verenkiertoon ja se vapauttaa rasvakudoksesta rasvaa elimistön käyttöön.
— Meidän tutkimuksemme osoitti, että mitokondrioiden toimintahäiriöstä johtuvan energiavajeen aikana myös lihas pystyy lisäämään Fgf21-proteiinin määrää ja siten vaikuttamaan rasva-aineenvaihduntaan, sanoo tutkija, FT Henna Tyynismaa.
Aikaisemmin lihasta ei ole pidetty endokriinisenä eli elimistön umpieritykseen liittyvänä kudoksena.
— Tulostemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että myös lihas pystyy säätelemään rasvakudoksen toimintaa signaalimolekyylien välityksellä. Mitokondriotaudissa tällaisena signaalimolekyylinä toimii Fgf21, Tyynismaa toteaa.
Tutkimus on julkaistu Human Molecular Genetics -tiedelehdessä.
Teksti: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



