Maud Kuistilan palkinto professori Vuokko Kinnulalle

Helsingin yliopiston keuhkosairauksien professori Vuokko Kinnula on saanut tämänvuotisen Maud Kuistilan palkinnon. Palkinto myönnetään lääketieteen alan ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle.

Maud Kuistilan muistosäätiön edustajat luovuttivat palkinnon professori Vuokko Kinnulalle Lääkäripäivien yhteydessä.

Vuokko Kinnula on toiminut vuodesta 2003 alkaen keuhkosairauksien professorina Helsingin yliopistossa; hän siirtyi Helsinkiin Oulusta, jossa työskenteli pitkään professorina ja ylilääkärinä.

Kinnulan tutkimus on viime vuosien aikana keskittynyt ensisijaisesti keuhkokudoksen sairauksiin, kuten keuhkofibroosiin sekä keuhkoahtaumatautiin ja sen varhaisiin merkkiaineisiin. Aikaisemmin hän on tutkinut muun muassa hapenpuutteen ja toksisuuden vaikutuksia keuhkoissa ja keuhkosairauksissa.

Tämän vuoden aikana Kinnulan tutkimusryhmästä valmistuu 20. väitöskirja.
— Ohjaajana ja tutkimusyhteistyökumppanina Vuokko Kinnula on innostava, innostunut, peräänantamaton, kannustava ja rohkaiseva, todetaan Maud Kuistilan palkinnon perusteluissa.

Kinnulan vahvuus tutkimustyössä ja tutkijoiden ohjaajana perustuu osaltaan hänen monipuoliseen koulutukseensa; sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärin koulutuksen lisäksi hän on suorittanut myös filosofian lisensiaatin tutkinnon biokemia pääaineenaan.

— Biokemian koulutuksesta on paljon hyötyä sairauksien tutkimuksessa; kliinikon koulutuksen perusteella kuitenkin vasta ymmärtää sen, mitä kannattaa tutkia, Kinnula itse toteaa.
 
Lääkärin työssä saadut kokemukset saivat Kinnulan muun muassa aloittamaan keuhkofibroosin tutkimisen. Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen, mutta hyvin aggressiivinen ja nopeasti etenevä sairaus, johon ei tällä hetkellä ole muuta tehokasta hoitoa kuin keuhkonsiirto. Useita lääkemolekyylejä on kehitteillä, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet huonoja.

Keuhkoahtaumatauti, COPD, puolestaan liittyy Suomessa lähes yksinomaan tupakointiin, joskin hyvin pieni osa potilaista sairastaa taudin perinnöllistä muotoa.
— Keuhkoahtaumatauti on hyvin monimuotoinen sairaus, ja se on yleisempi kuin astma. Viidentoista ikäisenä tupakoinnin aloittanut saattaa sairastua siihen jo 30-vuotiaana, Kinnula sanoo.

Kliinisen tutkimuksen tilanne huolestuttaa

Kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetun EVO-rahoituksen niukkeneminen huolestuttaa professori Kinnulaa. Esimerkiksi keuhkosairauksien alalla on hyvin vähän säätiöitä, joilta voi saada tutkimusrahoitusta, hän toteaa. Kliinistä tutkimusta vaikeuttaa myös sairaaloiden lisääntynyt suoritekeskeisyys.

— Olisi tärkeää ymmärtää, että tutkimustyö kehittää lääkäreiden kriittistä ajattelua ja edistää uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Kliinisen tutkimuksen turvaamiseksi tulisi luoda virkajärjestelmä, joka tekisi myös kliinistä työtä tekeville lääkäreille mahdolliseksi keskittyä välillä täysipainoisesti tutkimukseen.

Oman tutkimusryhmänsä tilanteeseen Kinnula on tällä hetkellä tyytyväinen: Tekesin kautta saatu SHOK-rahoitus takaa toimintamahdollisuudet lähivuosiksi.

Teksti: Päivi Lehtinen

Maud Kuistilan muistosäätiö