- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

Ei ihan samaa perhettä, mutta sukua kuitenkin
Ruotsalaiset ovat geneettisesti läheisempää sukua saksalaisille kuin suomalaisille, mutta jokseenkin läheisiä sukulaisia myös suomalaiset ja ruotsalaiset keskenään ovat.
Suomen tapaan myös Ruotsissa maakunnat poikkeavat geneettisesti toisistaan; etelä- ja pohjoisruotsalaisten välillä on huomattavia geneettisiä eroavuuksia.
Tiedelehti PLoS One on julkaissut toistaiseksi laajimman ruotsalaisen väestön perimää koskeva selvityksen, jonka ovat tehneet Helsingin yliopiston, Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin ja Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkijat professori Juha Keren ja dosentti Päivi Laheromon johdolla.
Tutkimukseen osallistui yli 1500 ruotsalaista, joilta tutkittiin noin 350 000 perimän kohtaa, niin sanottua snippiä (single nucleotide polymorphism). Erityisesti eteläruotsalaisten havaittiin olevan geneettisesti lähellä keskieurooppalaisia. Ruotsin pohjois- ja eteläosat poikkesivat toisistaan, ja pohjoisessa näkyi myös selviä paikallisia eroja.
Tulosta verrattiin myös suomalaisiin. Mukana olleista suomalaisnäytteistä perimältään eniten ruotsalaisia muistuttivat länsisuomalaiset, erityisesti Pohjanmaan rannikon ruotsinkieliset.
— Sen sijaan pohjoispohjalaiset eivät olleet geneettisesti erityisen lähellä pohjoisruotsalaisia naapureitaan, kertoo hankkeen tutkija Elina Salmela.
Eroista huolimatta tulokset kertovat myös ruotsalaisten ja suomalaisten läheisestä sukulaissuhteesta. Pohjolan harvan asutuksen vuoksi geneettiset erot ovat kuitenkin korostuneet sekä väestöjen välillä että niiden sisällä.
— Väestön perimä kertoo asutushistoriasta, mutta sen tunteminen on tärkeää myös tautigeenien tutkimuksen kannalta, professori Kere toteaa.
KUVA: Geneettiset etäisyydet 1 665 pohjoiseurooppalaisen välillä. Pisteen väri kertoo yksilön alkuperän.

Artikkeli on luettavissa PLoS One -lehdessä.
Teksti: Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



