Ihmisen mieltymys musiikkiin on samaa perua kuin liskon kosiomenot ja linnun laulu

Ihmisen mieltymys musiikkiin liittyy geenitasolla sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymykseen. Ihmisen musiikkimieltymys lienee samaa biologista perua kuin lintujen laulu ja liskojen kosiomenot.

Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian tutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että sävelkuurous, absoluuttinen nuottikorva, musikaalisuus ja musikaalinen luovuus ovat vahvasti periytyviä ominaisuuksia. Journal of Human Genetics -lehdessä äskettäin julkaistu uusi tutkimus osoittaa, että myös mieltymys musiikin kuunteluun kulkee suvussa.

Tutkimus osoitti myös ensimmäisen kerran, että nisäkkäiden sosiaalisen käyttäytymisen säätelyyn osallistuvan arginiinivasopressiini-reseptorigeeni (AVPR1A) liittyy musiikin kuuntelemiseen. Jo aikaisemmin geenin on havaittu liittyvän musikaalisuuteen ja ihmisen sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymykseen.

— Mielenkiintoista on se, että linnuilla vastaava hormonireseptori vaikuttaa laulamiseen ja liskoilla sekä kaloilla kosintamenoihin, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Irma Järvelä.

Kaikissa tunnetuissa kulttuureissa harrastetaan musiikkia, ja myös eläintenääntelyn ja ihmislaulun välillä on havaittu yhteisiä piirteitä: molemmat välittävät viestin tunteesta tai tahdosta.

— Biologisesti on mahdollista, että musiikkiääniä käytettiin kommunikointiin jo ennen ihmisen kielen kehitystä, tutkija Liisa Ukkola-Vuoti toteaa.

 

Teksti: Päivi Lehtinen