- Biolääketieteen laitos
- Hammaslääketieteen laitos
- Hjelt-instituutti
- Kliininen laitos
- Kliinisteoreettinen laitos (Haartman-instituutti)
- Tutkimusohjelmayksikkö
- Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE
- Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Yhteystiedot
Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Tukholmankatu 8 B, 5. ja 6. krs
PL 20
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. +358 9 1911
f. +358 9 191 26638

ERC:n nuoren tutkijan apuraha dosentti Iiris Hovatalle ja professori Mikko Niemelle
Dosentti Iiris Hovatta ja professori Mikko Niemi ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apurahan. Hovatalle rahoitus myönnettiin ahdistuneisuushäiriöiden geneettisen taustan ja Niemelle lääkeaineiden kuljetusproteiinien geneettisten erojen tutkimiseen.
Dosentti Iiris Hovatan apuraha on 1,5 miljoonaa ja professori Mikko Niemen apuraha 1,9 miljoonaa euroa.
Hovatta tutkii ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa. Saamansa ERC-rahoituksen turvin hän voi siirtyä tutkimuksessaan uuteen vaiheeseen: tunnistamaan ahdistusta sääteleviä geeniverkostoja yksittäisten alttiusgeenien lisäksi.
Tutkimusta tehdään aluksi hiirimallissa, jossa tarkastellaan sekä perinnöllisiä tekijöitä että psykososiaalisen stressin vaikutusta.
— Nykyisillä menetelmillä pystymme näkemään kaikki tietyllä hetkellä ilmenevät geenit ja tarkastelemaan niitä sääteleviä tekijöitä. Näin voimme kartoittaa ne aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevat geeniverkostot, jotka muuttuvat ahdistuneisuuden vaikutuksesta, Hovatta kertoo.
Tämän jälkeen tutkitaan, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa ja selvitetään niitä molekyylitason mekanismeja, jotka liittävät nämä verkostot ahdistuksen säätelyyn.
— Lopullinen tavoite on tietysti löytää keinoja ehkäistä ja hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä, joihin ei tällä hetkellä ole olemassa mitään täsmähoitoa, Hovatta sanoo.
Niemi puolestaan tutkii solukalvon kuljetusproteiinien geneettisten erojen vaikutusta lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen. Ihmisen solukalvoilla on satoja erilaisia kuljetusproteiineja, jotka kuljettavat kemikaaleja soluihin sisään tai niistä ulos.
— Näiden proteiinien merkitystä lääkeaineiden kuljettajina on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina, hän toteaa.
Muutama vuosi sitten Niemen tutkimusryhmä löysi eräästä maksan kuljetusproteiinista yleisen geenimuutoksen, joka altistaa kantajansa kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien aiheuttamalle lihashaittavaikutukselle. ERC-rahoituksen turvin Niemi aikoo laajentaa tutkimustaan kattamaan systemaattisesti useita lääkeaineiden kuljetusproteiineja.
— Haluamme ymmärtää paremmin solukalvon kuljetusproteiinien merkitystä lääkehoidossa, ja etsimme lääkkeiden kuljetukseen vaikuttavia geenimuutoksia. Kehitämme myös lääkehoidon yksilöllistä valintaa helpottavia geenitestejä sekä menetelmiä, joilla jo lääkekehitysvaiheessa voidaan testata, miten kuljetusproteiinit vaikuttavat lääkkeen käyttäytymiseen elimistössä, Niemi kuvaa tutkimushankettaan.
— Kaiken kaikkiaan tavoitteena on nykyistä yksilöllisempi ja turvallisempi lääkehoito. Tämä merkitsee tietysti myös parempia hoitotuloksia ja pienempiä kustannuksia.
Teksti: Päivi Lehtinen
Kuvat: Wilma Hurskainen ja Päivi Lehtinen
Ajankohtaista
- Tulevia väitöksiä
- Avoimia tehtäviä
- Biomedicum Helsinki -säätiön apurahat haettavana
- Professoreiden juhlaluennot 30.5.
- Opiskelijavalinnat 2012
- Urval av nya studerande 2012
- Kommentoi tiedekunnan tavoiteohjelmaa 2013-2016
- Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa
Poimintoja
- Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiraportit 2012
- Lääketieteellisen tiedekunnan vuositilastot 2011
- Helsingin yliopiston vuosikertomus 2011
- Tiedekunnan uudet professorinimitykset
- Tiedekulma: Terveys ja hyvinvointi -teema kuvina
- Videoesittely: Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimuksesta
- Videoesittely: Kansalliset biopankkihankkeet
Tapahtumakalenterit
Varainhankintakampanja
Alumnikampus
Blogi opetuksesta



