Tutkijat kaivautuvat kivun juurille

Viiden vuoden kuluttua tiedämme enemmän kroonisen kivun mekanismeista ja meillä on muutamia uusia lääkeaihioita vaikean kivun hoitoon. Näin summaavat professorit Eija Kalso ja Jari Yli-Kauhaluoma Gloria-tutkimushankkeen tavoitteita. Hanke sai EU:lta kuuden miljoonan euron rahoituksen.

– Tämä hanke syntyi vastauksena todelliseen tarpeeseen, sillä krooninen kipu on hyvin suuri ongelma Euroopassa, toteaa Gloria-hanketta koordinoiva professori Eija Kalso.  

– Kipu on syynä noin 40 prosenttiin lääkärikäynneistä. Eurooppalaisista noin 20 prosenttia kärsii päivittäisestä kivusta, ja joka kolmas eläkeikäinen joutuu käyttämään kipulääkitystä.

Kipulääkkeitä tuntuu olevan tarjolla pilvin pimein, mutta silti tehokkaan ja hyvin siedetyn kipulääkkeen löytäminen yksittäiselle potilaalle on monesti hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta.

Potilaat reagoivat kipulääkkeisiin hyvin eri tavoin. Mikä tehoaa yhdellä, ei välttämättä auta toista samankaltaisesta kivusta kärsivää. Jotkut eivät pysty käyttämään tiettyjä lääkeaineita, koska ne aiheuttavat heille hankalia sivuvaikutuksia. Kivunhoito onkin aina hyvin yksilöllistä, Kalso sanoo.

– Kipu on niin tärkeä suojamekanismi, että se on evoluution myötä kehittynyt erittäin vaikeasti poistettavaksi, hän pohtii.

Opioidit ovat yleisesti ottaen tehokkaita kipulääkkeitä, mutta niiden ongelmana ovat haitalliset sivuvaikutukset. 

– Tarvitsemme uusia lääkkeitä, jotka ovat yhtä tehokkaita, mutta joilla ei ole niiden vakavia haittavaikutuksia, professori Jari Yli-Kauhaluoma toteaa.

– Ehkä on mahdollista lukita tietyt molekyylireitit, joiden kautta opioidien ei-toivotut vaikutukset välittyvät  ilman että lääkkeiden teho samalla heikkenee.

Gloria-hankkeessa paneudutaan selvittämään muun muassa sitä, mikä on hermon tukikudoksen, glian,  sekä opioidireseptoreiden osuus kroonisten kiputilojen – esimerkiksi nivelrikon, fibromyalgian ja hermovauriokivun – taustalla. Myös sitä tutkitaan, olisiko hermotukikudoksesta lähtöisin olevilla kasvutekijöiden kaltaisilla aineilla potentiaalia kipulääkkeeksi.

– Tarvitsemme lisää tietoa ja ymmärrystä kroonisen kivun mekanismeista, jotta pystymme kehittämään tehokkaita hoitokeinoja, Kalso toteaa.

Hankkeeseen sisältyy sekä kliinisiä potilastutkimuksia että laboratoriokokeita ja -tutkimuksia. Varsinainen lääkekehittely tapahtuu Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa Yli-Kauhaluoman johdolla.

– Edessämme on viisi vuotta kovaa työtä, Kalso tiivistää.

Gloria-hanke potkaistiin vauhtiin joulukuussa 2013 Viikin kampuksella pidetyssä seminaarissa. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta sekä yksi virolainen yritys. Yhteistyötä tehdään myös japanilaisen Nagasakin yliopiston kanssa.

 

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen