Käyttäytymisgenetiikka kartoittaa tien geeneistä yhteiskuntaan

Jotta ihmistä voisi ymmärtää kokonaisuutena on otettava huomioon niin luonnontieteellinen kuin käyttäytymis- ja ihmistieteellinenkin tieto, sanovat uuden Käyttäytymisgenetiikka -teoksen toimittaneet tutkijat Antti Latvala ja Karri Silventoinen.

Käyttäytymisgenetiikka pyrkii ymmärtämään ihmisten erilaisuuden syitä: kuinka paljon geenit määrittävät tulevaisuuttamme ja kuinka paljon kasvu- ja elinympäristömme vaikuttaa meihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäytymispiirteet voivat periytyä kuten sairaudetkin.

Geenitutkimuksessa on edetty kovaa vauhtia. Monia perinnöllisiä sairauksia aiheuttavia geenejä on tunnistettu, ja tämän myötä myös diagnostiikka ja hoitokeinot ovat kehittyneet. Monitekijäisten sairauksien ja muiden piirteiden genetiikkaa tunnetaan kuitenkin vasta vähän.

Suomalainen käyttäytymisgenetiikan tutkimus on korkeatasoista. Uusi Käyttäytymisgenetiikka – geeneistä yhteiskuntaan -teos kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen käyttäytymisgenetiikan tärkeimmät tutkimustulokset suomeksi.

Teoksen ovat toimittaneet tutkijatohtori, FT Antti Latvala Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja väestötieteen yliopistonlehtori, dosentti Karri Silventoinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Kirjan kirjoittajat edustavat useita tieteenaloja:: genetiikkaa, lääketiedettä, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä ja filosofiaa, ja he ovat alojensa johtavia asiantuntijoita Suomessa.

Ympäristö vaikuttaa eri tavoin eri yksilöihin

– Vuosikymmenten käyttäytymisgeneettinen tutkimus on osoittanut, että yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät merkittävän osan eroista käyttäytymispiirteissä ja psykologisissa ominaisuuksissamme. Yhtä selvästi tutkimus on kuitenkin osoittanut, etteivät geenit määrää kohtaloamme, toteaa yksi kirjan kirjoittajista, professori Jaakko Kaprio.

Karri Silventoinen uskoo, että perhe- ja kaksostutkimukset säilyvät molekyyligeneettisten menetelmien rinnalla keskeisenä osana käyttäytymisgeneettistä tutkimusta.

– Tulevaisuudessa nämä tutkimusperinteet tulevat todennäköisesti yhä enemmän sulautumaan yhteen.

 

Teksti: Päivi Lehtinen

 

Kirjan on julkaissut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin yliopiston yhdessä omistama tieto- ja tiedekustantamo Gaudeamus.