Miljoonarahoitus aivojen imusuonien tutkimukseen - suomalaistutkijat pioneereina

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Wihurin tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoille 1,1 miljoonan euron rahoituksen vastikään keskushermostosta löydettyjen imusuonien tutkimukseen.

Sotakirurgien koulutusta varten 1700-luvulla tehty vahamalli osoittaa, että pinalliset verisuonet tunnettiin jo tuolloin. (Kuva ©Erich Lessing)

Akatemiaprofessori Kari Alitalon, professori Heikki Tanilan, akatemiaprofessori Asla Pitkäsen, professori Jari Koistinahon ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimushanke tähtää aivokalvojen imusuonien tutkimiseen eri neurologisissa tautitiloissa, kuten Alzheimerin taudissa, aivovammoissa ja aivoinfarktissa.

Keskushermoston imusuonet ja niiden toiminnan nesteen kuljetuksessa aivoista kaulan imusolmukkeisiin kuvasivat ensimmäistä kertaa tohtorikoulutettavat Aleksanteri Aspelund ja Salli Antila Alitalon johtamassa Wihurin tutkimuslaitoksessa Helsingin yliopistossa viime kesäkuussa. Samassa kuussa ilmestyi myös Antoine Louveaun ja Jonathan Kipniksen artikkeli eräiden imusuonten rakenteesta aivokalvoissa.

– Tämä yllättävä löydös ja sen tutkimiseen kehitetyt tekniikat tarjoavat mahdollisuuden selvittää, ovatko imusuonet mukana keskushermoston tautien kehittymisessä ja voidaanko imusuonia toisaalta hyödyntää näiden tautien hoidossa.
Imusuonten toiminnasta ei tiedetä vielä mitään esimerkiksi Alzheimerin taudissa, aivoinfarktissa, MS-taudissa, aivovaurioissa tai migreenissä, Alitalo ja Aspelund kertovat.

– Onnistuimme kokoamaan asiantuntijatiimin, jossa voimme jatkaa löydöksemme tutkimusta suomalaisvoimin. Useita muitakin oman alansa asiantuntijoita osallistuu hankkeeseen, ja kaikilla on tietysti myös kansainvälisiä yhteyksiä. Tavoitteena on aina, että tutkimus on vaikuttavaa ja johtaa uusiin hoitomuotoihin.

Alitalo muistuttaa, että suomalainen innovaatiotoiminta on hyvin riippuvaista siitä ketteryydestä, jolla kilpailuetua päästään hyödyntämään ja kärkihankkeita viemään eteenpäin.

– On hyvin vaikeaa löytää nopeasti rahoitusta yllättäviin löydöksiin. Jane ja Aatos Erkon säätiö osoittautui tässä suhteessa loistavaksi kumppaniksi, hän toteaa.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan (vas.) ja akatemiaprofessori Kari Alitalon pitkäaikainen yhteistyö jatkuu myös uudessa aivojen imusuonia koskevassa tutkimuksessa. Aleksanteri Aspelund ja Salla Antila onnistuivat kuvaamaan aiemmein tuntemattomat aivokalvon imusuonet.

Sotakirurgiasta keskushermoston sairauksiin

Pinnallisista imusuonista tiedettiin paljon jo 1700-luvulla, kuten professori Paolo Mascagnin ja Felice Fontanan keisari Josef II:lle vuonna 1785 tekemä sotakirurgien koulutukseen tarkoitettu vahamalli osoittaa. Vahamalli on osa Wienin lääketieteellisen yliopiston Josephinum-kokoelmaa.

Ymmärrys imusuonten kasvamisesta, toiminnasta ja merkityksestä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huimasti muun muassa akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmän työn seurauksena. Aivokalvojen imusuonet löydettiin kuitenkin vasta tänä vuonna, ja Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämän apurahan turvin tutkitaan nyt niiden merkitystä keskushermoston sairauksissa.

Teksti: Päivi Lehtinen

Tutkijat löysivät imusuonia aivokalvosta (15.6.2015)


Alitalo Lab
Wihurin tutkimuslaitos
Jane ja Aatos Erkon säätiö